torstai 17. toukokuuta 2018

Lahjaksi pientä ja söpöä omin käsin


Taannoisen "ullakonsiivouksen" myötä löysin vanerisahan uudestaan, ja siitä lähtien se on laulanut tasaiseen tahtiin. Innostuin näpertämään vanhannäköisistä kiiltokuvista kaulakoruja, joista ensimmäisen väsäsin 9-vuotiaalle tytölle synttärilahjaksi.



Kiiltokuva-arkit ovat jännittäviä: osa kuvista on ihan kivoja, osa käyttökelvottomia ja muutamat nousevat yli kaiken omiksi suosikeiksi. Tytölle annoin lahjaksi keskikokoisen tirpan, ja otin itselleni käyttöön hyvin samantyylisen ja samankokoisen korun. Pohjana on 6.5-millinen koivuvaneri ja päällä monta kerrosta liima-vesiseosta.



Viime vuonna kylvin ensimmäistä kertaa sitrushedelmien siemeniä. Moni alkoi itää, kaksi jäi elämään pidemmäksi aikaa ja noista kahdesta toinen kuoli tänä keväänä. Viime vuoden sitruspuusadosta on siis jäljellä enää yksi ainoa kasvi, joka taitaa nyt olla 20-senttinen ohut oksa. Heti keväällä, kun aurinko alkoi paistaa, istutin uuden satsin siemeniä, ja niistä yksi päätyi synttärisankarille. Nämä taimet ovat minusta mahdottoman suloisia.






Iso kasa kiiltokuvakoruja odottaisi hiomistaan. Hiominen on hidasta ja tylsää hommaa, mutta sitten, kun koru on valmis, tuntuu hienolta tehdä ihan viimeiset silaukset ja hypistellä kaunista valmista. 

Huomiseksi on luvattu viikon kylmintä päivää, mutta toivotaan, että kyseessä on pelkkä erehdys ja oikeasti aurinko porottaa kuumempana kuin koskaan!

3 kommenttia:

  1. I’m not that much of a online reader to be honest but your sites really nice, keep it up!
    I'll go ahead and bookmark your site to come back down the road.
    Many thanks

    VastaaPoista
  2. Söpö koru! :) Tulee heti sellainen fiilis, että täytyy itsekin päästä kokeilemaan tuollaisten tekemistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo saha on kyllä varsin koukuttava! Näissä vanerijutuissa on jännää, että ne muotoutuvat valmiiksi tosi hitaasti; hiomattomina ne näyttävät ihan eriltä kuin viimeisteltyinä :)

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!