sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Tilkkukasan taltutusta


Vuosi takaperin ronttasin kaksi laatikollista sekalaisia kangastilkkuja ullakolle sillä mielin, että takaisin ei tarvitse tulla. Tässä kevään korvilla siivotessa kyllästyin totaalisesti ullakolla kummittelevaan tilkkukasaan, kannoin ne takaisin sisälle ja päätin, että nyt lähtee sekalaiset rätit kirpparille ja HETI.

Siinä tilkkuja lajitellessa iski aivan armoton pihiys! Sellaisesta sotkuläjästä saisi korkeintaan vitosen, jos sitäkään. Mitäpä jos iiiihan pikkuisen ompelisi kankaita vähemmäksi...

Viisi päivää, kaksi mekko, monta kokeilua ja yhdeksän pehmoelefanttia myöhemmin täytyy hyväksyä oma pienuutensa tilkkulaatikon edessä. Tilkkulaatikko, tuo suuri ja mahtava; kyllä se niin on, ettei sitä ihmisvoimin taltuteta.

Muut ompelukset jääkööt ainakin tällä erää esittelemättä, mutta fiinimmän pikkumustan malli yllätti niin positiivisesti, että aivan tänne internettin täytyy siitä kuva ladata. Käytin mekkoon kahta erilaista, samantuntoista mustaa kangasta ja leikkasin palat niin miten parhaiten onnistui. Etuosaan ei riittänyt yhtenäistä pituutta, mutta helmaan tulikin ihan kiva yksityiskohta, kun sen leikkasi osista.



Mekon yläosa on ommeltu tuollaisista vinoista palasista. Tosi nätti malli minusta! Kaava löytyy lehdestä SK 3/2015.
 



Ainakin teatteri täytyy uudelle pihiysmekolle esitellä! Toivottavasti kohta taas mennään!

9 kommenttia:

  1. Vau, nätti tuli! Oot taitava :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kaavojen jäljentäminen on rasittavaa puuhaa, mutta nyt kun on kiva malli tiedossa, voisi suhailla toisenkin samanmoisen!

      Poista
  2. On kyllä hieno!!

    Tämä oli taas hyvä epäpiheysesimerkki. Sen sijaan että olisit vain heivannut tilkut mäkeen (tai kirpparille), käytit nyt valtavasti aikaa niihin. Lisäksi mekosta tulee ylimääräisiä kuluja kun sille pitää näyttää teatteri.

    Toki teatterissa kannattaa käydä ja oletettavasti olisit käynyt muutenkin. Mutta mekko ON hieno ja sille on varmasti tulevaisuudessa muutakin käyttöä kuin yksi teatterireissu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan totta! Kallis mekko tosiaan, kun sille täytyy nyt varta vasten ruveta näyttämään maailmaa :/ Ja vielä, jos menee ompelemaan toisen samanlaisen (-> säästää aikaa ja hermoja, kun käyttää samoja kaavoja), niin mitä siitä sitten enää tulee? Yhtä mekkojen ulkoiluttamista!

      Ompelukone ja saumuri ei ole vuoteen olleet juurikaan käytössä, mutta nyt tuntui taas ompeluinnostus iskeneen! Tuo mekko on juuri sellainen kiva ja mukava tehtävä, jossa on paljon pakertamista pienissä yksityiskohdissa. Vedän ihan hirveästi riemua mekon nurjasta puolesta, kun saumat on silitetty terävästi auki ja kaikki on ihan tip top :)

      Poista
  3. Hienoja mekkoja ja näyttävät hyvälle päälläsi!

    Mulle ei kerta kaikkiaan sovi tuo polvien alle päättyvä pituus ja suosin polvien yläpuolelle päättyvää helman pituutta. Siis en osaa ommella eli ostovaatteissa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset!

      Itse asiassa minäkin vältän polvien alle tulevaa pituutta, kun pohkeiden kohdalta jalat on paksummat, ja jos helma jää siihen, jalat näyttää pökkelöiltä :) Mutta en jotenkin hoksannut tässä testata sitä pituutta ennen ompelua: tähän tuli taakse halkio, jota en ole ennen tehnyt, ja piti miljoona kertaa lukea ohjeet uudestaan ja uudestaan, että hahmotti, mitä tehdään missäkin järjestyksessä. Halkion takia helman pituus piti siis päättää normaalia aikaisemmin (tavallisesti katsoisin helman vasta viimeisenä), enkä yhtään hoksannut tuossa vaiheessa ajatella, että sen pituuden voisi ennen ompelua tarkistaakin :)

      Poista
  4. Niin tuttua puuhaa tuo tilkkukorin penkominen ja yritys saada kaikki tilkut löytämään paikkansa. Olen säästänyt jostain syystä paljon rumiakin tilkkuja, esim. lapselleni ompelemista verkkareista, ystäville lyhentämistä housuista tai verhoista ym. Todella sekalainen kokoelma paloja. Rumimmat kankaat olen keksinyt piilottaa patakintaiden tai pannunalusten täytteeksi. Niitä aina kuluu. Ja eipähän tullut turhaan säädetyksi!

    VastaaPoista

Mukava, kun jätit jälkesi!