tiistai 24. huhtikuuta 2018

Simantekopuuhissa ja Manun trimmausterveiset


Kevään kurakelit pääsivät taas yllättämään, kun valtavat lumikasat alkoivat ihan yhtäkkiä sulaa. Koirien suhteen tämä tietää aivan valtavaa sotkumäärän lisääntymistä. Joka lenkillä kaksi hurttaa tuo kahdeksan tassullisen verran hiekkaa ja sotkua sisälle.

Elmon karva ei kasva yhtä villisti kuin Manun, mutta Manu alkoi olla siinä kunnossa, että turkki saa lähteä. Miten pienet ja sirot tassut sieltä järkyttävien lapioiden alta kuoriutuikaan! Tykkäisin, että kuono olisi trimmattu, mutta joko Manu ei luota trimmaajan kykyihini tai sitten meidän trimmeri on vain poikkeuksellisen äänekäs, eikä kukaan muukaan sillä pääsisi koiran naaman lähelle. On se meidän Manu taas niin lutuinen! Se näyttää laihtuneen ainakin viisi kiloa.



Eilen laitoin siman käymään, ja tänään olisi aika pullottaa juoma. Tämä on vasta toinen kerta ikinä, kun teen itse simaa. Viimevuotinen sima onnistui oikein hyvin, ja käytin tänäkin vuonna samaa reseptiä. En millään muista, laitoinko vielä pulloihinkin erikseen sokeria niin kuin ohjeessa sanotaan: simassahan on jo valmiiksi aivan valtavasti sokeria. Juoman pyöräyttämisestä taisi olla useampaa koulukuntaa, ja muistelisin, että itse sekoitin hiivan vielä ennen pullotusta.






Tuoreesta simasta leviää mielettömän ihanat tuoksut koko keittiöön! Viime vuonna pullotin ensimmäistä kertaa sekä simaa että syksymmällä viinimarjamehua, ja silloin koin puutetta pulloista. Nyt tilanne on vuoden varrella korjattu, kaikki sopivan kokoiset pullot on laitettu jemmaan ja vielä kirppareiltakin löysin hyviä patenttikorkillisia pulloja. Viime vuonna purkitin simaa mihin sattuu lasipurkkeihin, ja niitä joutui sitten kauhalla kauhomaan laseihin. Mutta kyllä nyt kelpaa tässä pullojen yltäkylläisyydessä kuulkaas!

Pian alkaa tulla kiire, jos meinaa itse tehtyä simaa saada vapuksi! Luotatko omaan reseptiin, ostatko valmista vai meinasitko jättää simailut kokonaan välistä?

2 kommenttia:

  1. Mä teen aina fariinisokeripussin reseptillä. Ja olen tullut siihen tulokseen, että sima kannattaa ehdottomasti sekoittaa enne pullottamista. Muuten osassa pulloista on ihan pliisua simaa ja osassa kunnolla kuplivaa. Ja oon suosiolla myös lisännyt about puoli teelusikallista sokeria per pullo, oon olettanut, että se on jotenkin olennaista käymisen jatkumisen kannalta. Eipä se tuossa koko sokerimäärässä enää missään tunnu ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menin jo heittämään fariinisokerin pussin pois (tähän ohjeeseen tulee tasan pussillinen fariinisokeria - kauhean kätevää!). Mutta guugletin Dansukkerin ohjeen, ja siinä vissiin käytetään sitruunan mehua, ei hedelmää eikä kuoria? Mulla on käytössä joku sellainen ohje, joka on jonakin vuonna voittanut kotisimakisan. Siinä käytetään kuoret ja sitruunan liha. Olispa jännä päästä sokkotestiin maistelemaan, onko minkälaiset erot! https://www.oululehti.fi/uutiset/maailman-paras-sima-on-jokamiehenoikeus-6.261.108034.d72a55e200

      Minäkin sekoitin taas siman ennen pullottamista, kun tuntuu niin luonnottomalta koko ajatus, ettei nestettä ja hiivaa tasaisi. Minä jätin tuon sokerin nyt lisäämättä pullotusvaiheessa, kun ajattelin, että kilo on jo 8 litraa kohti, mutta aika hyvä pointti tosiaan, että ei se enää siinä konkurssissa miltään tunnu :) Vähän hölmöä kai se on enää pullotusvaiheessa koittaa himmailla simasta mitään terveysjuomaa :D

      Meillä meni simapullot nyt eteisen kaappiin piiloon tekeytymään; siellä on sopivan kylmä, mutta ei kuitenkaan pakkasta. Kävin vähän kurkkimassa, ja rusinat on ehkä sentin jo nousseet! Viime vuonna tein siman sillä tapaa niin nippanappa, että se oli parempaa vasta vappupäivänä tai vapun jälkeen.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!