torstai 12. lokakuuta 2017

Sahailua


Jos on yhtään blogia seurannut, tietää, että polttopuut ovat asia, joka saa minut syttymään. Polttopuiden hankinta, niiden polttaminen ja kaikki puulämmitykseen liittyvä taloudellinen hyöty ovat asioita, joista voisi puhua aivan loputtomasti.
 
Sellainen onni potkaisi, että sain itselleni aimo läjän jätepuuta, jonka saan sahata polttopuiksi. Emmin pitkään moottorisahan hankintaa ja päädyin lopulta valitsemaan halvimman löytämäni sahan (tai no sähkösaha se oikeasti on, mutta se näyttää moottorisahalta, joten kutsun sitä jatkossakin virheellisesti moottorisahaksi).

Kerroin äidille moottorisahasuunnitelmistani, ja äiti tuntui olevan kovasti huolissaan. Jäin siihen käsitykseen, että minun olisi parempi olla koskematta moottorisahaan, koska olen niin huntalo. Parempi ikä käyttää moottorisahaa olisi suunnilleen 82 vuotta, jolloin olisin paljon kokeneempi ja viisaampi.

Äiti oli ainakin osittain oikeassa: puusavotta on aivan hirvittävä asia, eikä siihen kannattaisi kenenkään ryhtyä. Nyt on arviolta puolet läjästä sahattu, ja ensimmäinen kosketus moottorisahaan takana. Tuntuu niiiiiiin joka paikassa. Tuntuu pahalta! Jalassa on lautaläjien nakkelusta ja nostelusta karsea mustelma ja käsi ihan kipeä. Vieläpä väärä käsi, ei se, jolla painetaan sahan nappia ja pidetään kahvasta kiinni vaan se toinen, joutilaampi. Mutta minkälaisen kasan saikaan muutamassa tunnissa aikaiseksi. Ihan kuin kultakimpaleita ja timanttihippusia taivasalla talvea odottamassa.

Muksun huoneen kenkkuilevaa uunia ei ole vieläkään saatu vetämään, joten siellä on patterilämmitys päällä. Mutta olohuoneessa lämmittää pönttöuuni. Pönttöuuni varaa lämpöä, ja se lämmittää pitkään sen jälkeen, kun puut ovat palaneet (ja se lämmittää muuten viiveellä, mihin oppii muutaman innokkaamman lämmitystuokion jälkeen ihan mukavasti varautumaan). Kuvittelenko, vai onko uunin lämpö jotenkin erilaista kuin patterin lämpö? Ehkä se vain liittyy kaikkeen vaivannäköön ja siihen, että voi olla omaan työhönsä läpeensä tyytyväinen.



Elmo ja Manu ovat yläkuvassa vahdissa. Ulkoa kuuluu häiriöääniä, ja poikien täytyy olla valppaina. Manu vähän taaempana kuin Elmo, että pääsee nopeasti luikkimaan karkuun, jos vaikka joku tunkeutuisikin sisälle. 

Kesällä trimmattu turkki on jo alkanut rehottaa, ja Manu erityisesti alkaa näyttää taas kulkukoiralta. Olen kehottanut sitä kasvattamaan mieluummin järkeä kuin karvaa, mutta se ei tunnu kehotuksista piittaavan.



Valurautapata pääsi taas tauon jälkeen käyttöön, kun nakkelin padan joukkoon karjalanpaistit, punajuuret ja palsternakat. Pataruuat valmistuvat hitaasti hautuen, mutta pilkkomisen jälkeen ei tarvitse muuta kuin malttaa odottaa. Kerralla tietysti kannattaa tehdä mahdollisimman suuri annos, ettei joka päivä tarvitse olla hellan äärellä. Voi käyttää senkin ajan vaikka polttopuiden hipsutteluun.

Ihan vauhdilla vilahti tämäkin arkiviikko, ja taas on perjantai edessä. Perjantai, lempipäivä! Silloin saa ostaa karkkia!

6 kommenttia:

  1. Oletko kokeillut polttaa paperia pönttöuunin hormissa ennen uunin sytyttämistä?
    Tuolla konstilla olen itse saanut leivinuunin vetämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä täytyy kyllä kokeilla! Tarkoittaako tämä siis tuhkaluukkua? Vähän jo kokeilinkin paperin kanssa ja minusta tuli lähti vetämään oikeaan suuntaan. Arkailen nyt puiden kanssa, kun se savun katku on sitten niin karsea, jos ei vedäkään.

      Poista
  2. Onko nuohooja tarkastanut, ettei piipussa ole naakan pesää? Se saattaa olla tosi alhaallakin. Meillä oli yksi hormi sitkeästi tukkeessa ja pukkasi savua sisälle aina vaan. Pesähän sieltä sitten löytyi. Suosittelen tarkistuttamaan!

    Moottorisaha on pelottava kapistus. Joudun nyt opiskeluihini liittyen opettelemaan sen käytön ja todellakin hirvittää jo etukäteen. Raivaussahakin hirvitti, mutta se oli lopulta kuitenkin aika ok ja vaikuttaa monin verroin turvallisemmalta käsitellä, kuin moottorisaha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nuohooja nuohosi piipun ja tarkisti sisäpuolelta uunin kuntoa sellaisella varrellisella peilillä. Mutta jos rämppään yläpeltiä auki, kiinni, auki, sieltä tulee minusta tosi paljon nokea. Se noki siis tunkee siitä pellin reiästä seinää myöten alas. Se aukeaa ja sulkeutuu ihan vaivatta, mutta kuuluuko sieltä tulla nokea?

      Moottorisaha on kyllä aika tehokas kone. Ihan ajatuksen kanssa sitä saa käyttää. Varmaan herkästi saisi sahattua omaan jalkaan, jos saha lipsahtaa. Sirkkeliä käsittelin myös ensimmäistä kertaa keväällä, ja sekin oli minusta ihan mahtava! Siinähän on sellaiset suojaesteet toisin kuin moottorisahassa, mutta ei sillä tuollaista sekamallista jämäpuuta voi sahata. Ei auta muu kuin uskaltaa opetella käyttämään uusia laitteita, jos aikoo puuta sahailla :)

      Poista
  3. Kylmässä hormissa voi olla ilmalukko, joka avautuu vasta kun saa lämmintä ilmaa kunnolla piippuun. Sellainen kuumailmapuhallin (tai muu vastaava, ihan joku peruslämpöpuhallinkin, auton irtolämmitin tai jopa hiustenkuivaaja kai käy) on ihan paras saamaan vedon oikeaan suuntaan! Meillä on joka kerta käytössä jos ollaan talvella esim. muutama päivä reissussa ja kotiin palattua pitää lämmittää. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, pattereiden lämpö ei vedä vertoja lämpimälle uuninkyljelle =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve!

      Meillä onkin kuumailmapuhallin, jolla kerran yritin lämmittää pystyuunia. Se pukkasi jotenkin huoneilmaan aivan hienonhienoa nokea tai tuhkaa, vaikka juuri oli käynyt nuohooja. Olen jo antanut pystyuunin kanssa sillä tapaa periksi, että odotan, kun joku asian osaava tulee kylästelemään ja kokeilee uunin sytyttämistä :)

      Joku kertoi, että saa pitkään polttamatta olleen uunin vetämään, kun polttaa paperia siellä tuhkaluukussa. No sekään ei meillä onnistunut, mutta johtunee siitä, ettei tämä puunpolttamishomma ole vielä aivan hanskassa!

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!