torstai 28. syyskuuta 2017

Sohvaperunan unelma


Pelastusarmeijan jutun vuoro! Tällä kertaa valitsin kuvauslainaan kaikkea värikästä ja ihanaa ja somistin soffanurkkauksen kutsuvaksi.

***

Pehmeää tunnelmaa kotiin 



  
Pieni juttu mutta ihmeellisen suuri vaikutus: leikkoruusut tuovat arkeenkin hitusen juhlan tuntua. Violetti, kulmikas maljakko Pelastusarmeijalta.


Lokakuu käsillä! Vihdoinkin on jalat tukevasti rehellisen ja aidon syksyn puolella. Kauas taakse on jäänyt surkea kesä (joka muuten oli kylmin miesmuistiin) ja alkusyksyn ankeus, jolloin kaikki toivo lepää siinä, että ehkä kerran vielä paistaa.

Lokakuussa ei enää paista. Enää ei tarvitse elätellä turhia toiveita lämpimistä tuulenvireistä ja auringonkajosta.

Vihdoinkin kaltaiseni todelliset sohvaperunat voivat pesiytyä sisätiloihin. Pöyhiä muhkeimmat tyynyt selän taakse, kääriytyä torkkupeittojen sisään, poksutella kulhollisen poppareita ja laittaa leffan pyörimään.

Vapise syksy, sinä synkkä, sateinen ja viimainen. Minä selätän sinut kynttiläarmeijani, leikkokukkieni ja neulopuikkojeni kilinän myötä.



Popparit kulhoon ja leffa pyörimään! Oman sohvan pehmeyttä ei voita mikään. Syksyiset somisteet löytyivät Pelastusarmeijan kirppareilta. 



Ikuisesti keskeneräiset neuletyöt näyttävät todellisuutta reippaammilta puolihuolimattomasti esille jätettyinä. Virkkaisiko vielä yhden afrikankukan vai hypistelisikö vain ihania lankoja? Laakea kori löytyi Pelastusarmeijan kirpparilta. 




Mikä tilaihme! Sohvapöytä on vanerilaatikko, jonka päälle on laitettu lasi. Syksyn kunniaksi se kantaa sisällään torkkupeittoja. Villainen versio on äidin kutoma aarre, ja se on lasin takana turvassa koirien kynsiltä.



Vanha vanerinen säilytysastia on kirppislöytö. Joku on sen maalannut valkoiseksi. Tynnyri toimittaa sivupöydän virkaa silloin kun sivupöytää tarvitaan. Muina aikoina se kerää sisäänsä hanskat ja huivit eteisessä.

Sininen maljakko on mysteeri; sen pohjasta löytyy numero. Ehkä 1960-luvun saksalaista keramiikkaa? Maljakko on löytö Pelastusarmeijalta. 



Popparit ja limut valmiiksi, elokuva alkaa kohta! Vanha tuoppi on peräisin Pelastusarmeijalta.



Manu viettää lepohetkeä vahtimishommista. Uudet peitot ja tyynyt eivät jää siltä koskaan huomaamatta. Tekstiilit Pelastusarmeijalta.



Sohvannurkka vallattu! Vaatteet ja somisteet Pelastusarmeijan kirpparilta.


***

Seuraava Pelastusarmeijan juttu ilmestyy taas kuukauden päästä, 27. lokakuuta.

4 kommenttia:

  1. Upeita ostoksia olet tehnyt Pelastusarmeijan kirpparilta. Erityisesti silmää miellytti tuo peitto sohvan päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä jutut oli tosiaan vain kuvauslainassa. Tosin muksu halusi, että ostetaan tuo juomalasi itselle. Jäin kyllä miettimään noita tyynyjäkin, kun koko olohuoneesta tuli niin muhkea ja kotoisa niiden myötä.

      Poista
  2. Tuo lila maljakko on Kumelan käpy-maljakko. Niitä on tehty monenvärisiä. Minulla on vihreä, sininen ja tuo lila. Muutama vuosi sitten niistä maksettiin paljon - nyt kaikkien hinnat näyttävät pudonneen. Mutta kauniita ne ovat :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En olisi ikinä arvannut! Olisin veikannut Pentikiksi. Sinisiä samanlaisia näyttää googlella tosiaan löytyvän, violettia en löytänyt. Onko ne arvokkaitakin? Tuolla taisi olla 7 euroa hintaa, jos oikein muistan. Hieno se oli, ja sitä harkitsin omaksi, mutta päätin, että meillä on tarpeeksi lasiastioita.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!