keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Tavaravirta: Tammikuu



Kuukausiraporttia tavararintamalta pukkaa! Tammikuussa tavaraa tuntui lähtevän ulos selkeästi enemmän kuin tuli sisälle. Laittelin taas ylimääräistä rompetta nettikirpparille: kun jokaisen kirppistavaran eteen näkee valtavan vaivan, tavarasta irtautuminen tuntuu syvällä selkäpiissä. Heräteostoksia ei todellakaan tule tehtyä niin helposti kuin ennen, kun jo kaupassa muistaa, miten tavara heti kotiin siirtyessä muuttuukin ihanasta romuksi. Sekin hillitsee ostohimoja, kun tietää, että jokainen sisään tuotu tavara täytyy kuvata ja luetteloida.


Tammikuussa uusittiin kasvavan lapsen vaatekaappia, näpyteltiin epäonnekkaat Muumi-mukit toistamiseen myntiin, nakeltiin kaikenmoista pientä eriparista roskiin, pidettiin nettikirpparia ja ostettiin muutamia uusia asioita. Katsotaanpas!


LÄHTENEET:


Muutamat kuvat näkyvätkin olevan tuplana! Kukkakuvaa lukuunottamatta tavarat lähtivät eteenpäin nettikirpparin kautta. 1. Pitkän pohdinnan jälkeen raaskin luopua maalauskäytössä olleesta kakkosjakkarasta. 2. & 7. Lapsen pieneksi käyneet vaatteet lähtivät kahtena vaatepakettina. 3. Kirjahyllyyn vapautui kolmen lähes antiikkisen vanhan koulukirjan mentävä kolo. 4. Näppäimistö väistyi syksyllä ostetun läppärin tieltä. 5. Kaksi petarinsuojusta lähti tilaa viemästä tekstiilikaapista. 6. Nipistin tilaa muista kaapeista ja kaksi peltistä lokerikkoa kävivät tarpeettomiksi. 8. Pallovalosarja herätti ostajakunnan kiinnostuksen. 9. Vanhasta sängynpäädyn verhoilusta ylijääneet napit menivät heti kaupaksi. 10. Vähän sinnepäin -tyylinen harmaa päiväpeitto sai lähteä, kun sinapinvärinen peitto löytyi kirpparilta. 11. Muumi-muki-sarja oli uudelleen myynnissä (21 kiposta 6 on vielä noutamatta). 12. Kuollut sitruunapuu lensi kaaressa roskiin. 13. Vanhan kodin eteisessä ollut vaaterekki ei tässä kodissa ollut tarpeellinen. 14. Neljä pöytätablettia. 15. Kasa lokerikkoja ja lehtisäilytysasioita. 16. Kaikki loput omat cd-levyt: ensin meni 10 ja 4 levyä kerrallaan, loput 41 myin settinä 6 tai 7 eurolla. 18. Joulukoristekäytössä ollut tähtityyny. 20. 1930-luvun sidotut Kotiliedet. 21. Ylimääräiset kotitavarat settinä: 2 mukia, 6 lautasta, 7 kehystä, koriste, 2 nahanhoitoainetta, 2 peltipurkkia, 4 veistä, 6 hengaria, 3 juustoveitsen setti, pupusydän, 2 vihkoa, penaali ja muovinen taskumatti. 22. Paddington säästöpankki.


Roskiin lensi pieni kasa parittomiksi jääneitä tai risoja sukkia tai hanskoja, kolme toppia, risa pieni kangaspussukka, yksi vanhentunut nahanhoitoputeli ja muhkurainen sisätyyny. Miehen työpaikalle ujutin reilu 30 kuulakärkikynää :)


SAAPUNEET:


1. Onko omien kangasvarastojen käyttö saapumista vai lähtemistä? Yksi lakanakangas muuntautui sovitusmekoksi ja toisesta kankaasta tuli kotelomekko. 2. Synttärilahjaksi saadulla kirjakaupan lahjakortilla ostin Keittiöpuutarha-kirjan. 3. & 7. Saippuan tekemistä varten ostin lipeää, paistomittarin (ihan surkea tässä hommassa), sauvasekoittimen ja lasipurkin. 4. Kirpparilta iso vartalopeili. 5. Stokkan -60 % alennuksista muutama vaate (mekko, kaksi paitaa ja neuletakki) itselle. 6. Kaksi turkoosia saviruukkua kirpparilta. 8. & 11. & 13. Tilasin Suuri Käsityö -lehden puoleksi vuodeksi: mukana tuli näytelehti ja tilauslahjana neulekirja sekä puikot. 9. Lapselle kasa uusia vaatteita. 10. Seinälle kiinnitettävä pyykkinaru. 12. Stokkan alesta pari peltistä ruukkusettiä. 14. Kirpparilta keltavalkoinen matto, joka odottaa eteiseen pääsyä, jos tahrat lähevät pesussa. 15. Makuuhuoneeseen turkoosit samettiverhot kirpparilta.


Lisäksi ostin tammikuussa lahjoja tulevia merkkipäiviä ja ensi joulua varten yhteensä viisi kappaletta. 


Jopahan oli kuukausi! Lähteneiden kollaasissa pois lähtenyt tavaramäärä ei ehkä näytä niin isolta kuin se oli, kun mukana on kaksi vaatepakettia ja kotitavaroiden valtava keko. Muumimukeista on vielä noutamatta viimeiset: yksi ostaja teki rehelliset oharit sen jälkeen, kun jätti kolmannen itse ehdottamansa noutoajan käyttämättä. Toisen ostajan "en laita viestiä kaupan jälkeen moneen päivään, sovin noudon viikon päähän, sairastun ja perun noudon viime hetkillä mutta en sovi uutta aikaa" -toiminta muistuttaa epäilyttävästi ohareita, mutta katsotaan nyt. Muumeista irtautuminen näkyy vaativan erityisiä ponnisteluja. Onneksi suurin osa sentään toimii nettikirppareilla ihan asiallisesti, mutta ihmeellisen moni kehtaa kuitenkin omalla naamallaan varailla tavaroita ja sitten tehdä oharit. Huutokaupoissa oharit ärsyttävät kaikkein eniten, kun joku torvelo tulee kymmenennen huutajan jälkeen jossakin omia realiteettejaan ymmärtämättömässä maniassa tekemään viimeisen huudon ja tyrii sitten koko kaupan. Ohareiden tekijät saisivat huudella omia kohteitaan.


Helmikuussa kangaskaapin sisältö toivottavasti hieman taas nipistyy, kun saan tehtyä kavereille pari mekkoa, jotka piti jo viime vuoden puolella ommella. Olohuoneen jalkavalaisin pitäisi tilata, ja katsotaan, jääkö talvipippaloiden somistuksiin ostettu mallinukke meidän eteiseen. Helmikuun puolivälin paikkeilla ensimmäiset valmistamani saippuat ovat kokeiluvalmiita, ja sitten nähdään, voiko niitä käyttää ja säästytäänkö tulevaisuudessa kaupan purkkien ostamiselta.


10 kommenttia:

  1. Hyvin olet malttanut laittaa myyntiin tavaraa. Mulla varmasti vähän kivestäis tonne laitto, mä en malttais luopua, kun aikani sitä mietin niin tavara jää kotiin.
    Askartelukirppikselle olen laittanut myyntiin, ja niistä olen luopunut, enkä jälkeen päin ole katunut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei kyllä harmita luopua tavarasta, mutta siinä on vain hirveä työ, kun kirpparilla kaupittelee. Juuri mietittiinkin, että vaikka tavaraa on lähtenyt vaikka ja kuinka, ei tule mieleen yhtään sellaista tavaraa, jota olisi ikävä.

      Kuluvasta tavarasta yritän päästä eroon hiljakseen käyttämällä. Esimerkiksi kynttilöitä saa jatkossa olla sen verran, ettei ne tarvi erityistä laatikkoa. Nyt on erityisesti työn alla kangaskaappi, josta napsin kankaita ompeluksiin. Kankaat erityisesti on sellaisia, että ne mielellään ostaisi juuri silloin, kun on tietty malli jo mielessä. Omasta kangaskaapista ei koskaan löydy sopivaa, kun tekisi mieli jotakin ommella.

      Poista
  2. Oi, ompa hyvä idea kuvata tavarat! Tekis hyvää itsellekin, mutta musta tuntuu että olen siihen liian laiska.. Tammikuun ostot kyllä kirjasin ylös ja tavoitteena on jatkaa merkintää, sen verran oli loppusumma yllätys, koska "en nyt ole oikeen mitään ostanut.." ;) heh..tässä sen näkee..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie oon kirjoittanut aina erilliselle listalle kuukauden mittaan, kun jotain lähtee tai tulee. Kuvaan sitten kerralla, ja siinä vaiheessa rupeaa kyllästyttämään :)

      Pienistä jutuista kertyy kyllä nopsaa isoja summia! Tässä kuussa ei on vielä ollut aika hiljaista: yhdestä kankaasta tein mekon, ja se jalkavalaisin laitettiin tilaukseen. Viime kuun lopussa ostettu kirppismatto taas joutaa suoraan takaisin kirppiskasaan, kunhan viitsin, kun sen värit levisivät ikävästi pesussa. Jos rupeaa listaamaan kaikkia tällaisia, niin tavaravirta vaikuttaakin yhtäkkiä ihan hirveältä, vaikka tosiaan tuntuisi, ettei mitään ole ostettu :)

      Poista
  3. Huh, mikä homma! Varmasti kyllä vähentää ostelua. Nostan hattua! Ja kyllä tuossa tavara poikineen on lähtenyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Setteinä myyminen on kätevintä ikinä. Varsinkin lastenvaatteet menee mukavasti kerralla, kun viitsi koota paketin. Nytkin tein ison vaatepaketin, mutta vielä löytyi kaappien kätköistä pieniä vaatteita, kun teki uuden kierroksen. Niistä tuli sitten vielä toinen, pienempi paketti.

      Poista
  4. Huomenta !
    tällaista listausta olisi hyvä tehdä itsekin, niin tajuaisi mikä on todellinen tilanne. Hankalaksi suoraviivaisen listauksen tekee kyllä juuri nuo kankaista vaatteeksi tai vaikka vaatteista rievuksi.
    Tavaran"vähennyksen" suuri synti tuntuu olevan vain asioiden siirtely paikasta toiseen. Ennen tukin siivouskomeron vanhoista vaatteista leikatuilla rievuilla kunnes tajusin etten ikinä tule siivoamaan niin paljon että niille kaikille olisi käyttöä ;) Leikkaan kyllä yhä riepuja, mutta pieniksi kertakäyttörievuiksi likaisiin hommiin. Minä, siskoni ja äitini olimme myös mahdottomia kun lapsuudenkodissani yritettiin tyhjätä kamaa, usein joku meistä oli valmis ottamaan jonkun toisen hylkäämän asian.
    Kangasvarastojen muuntaminen käyttöesineiksi ei tietenkään ole huono juttu ! Siinähän saadaan käyttöön jotain mikä on vain ollut jemmassa kaappeja tukkimassa.
    Täytyy myöntää että nautin myös listojen tekemisestä (välillä siinä määrin että täydellinen lista syntyy, mutta listalla olevien asioiden toteutus ontuu...). Joskus olen pitänyt listaa tekemistäni ompelu- ja korjaustöistä kun olen halunnut saada potkua siihen että asiat ovat pääsevät käyttöön eivätkä seiso projekteina.
    -H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on tuo kangaskaappi tosiaan työn alla, ja tarkoitus saada kankaita viimein käyttöön asti. Muutama kangas ainakin lähtee tässä kuussa, kunhan saan ompelukset valmiiksi! Ja sitten jatkossa yritän ostaa uusia kankaita vasta sitten, kun on malli jo mielessä. Paitsi toki jos kirpparilla tulee joku oikein hyvä vastaan: erityisen paljon tykkään sellaisista vanhoista laadukkaista kankaista, joissa on villaa. En tiedä, saako niin hyviä edes uutena.

      Tuo riepujen säästäminen onkin tosi vaikeaa: meillä ainakin tarvitaan aina silloin tällöin riepuja ja resuja pyyhkeitä kaikenlaiseen rämähommaan, jonka jälkeen rievun voi heittää roskiin. Esimerkiksi itse tehtyjen saippuoiden kuivatuksessa käytän pyyhettä, joka ei enää kelpaa oikeaan käyttöön. Olisi sääli ja vieläpä aika typerääkin karsia niin tyhjäksi, että joutuisi ottamaan uudenkarhean pyyhkeen johonkin autonrassaushommaan, kun sille tulee tarvetta. Sama remppavaatteiden kanssa: saan joka kerta maalatessa maalia roiskittua vaatteille, ja sitä varten on hyvä tietysti olla surkeat vaatteet jemmassa. Mutta ei niitäkään mielin määrin tarvita. Niistä liioistakin pitää malttaa luopua.

      Mulla on bullet journal -päiväkirja käytössä, ja huomaan, että minun lista-asiat siirtyy yksi kerrallaan seuraavalle päivälle tai viikolle tai kuukaudelle. Sellainen on niin ärsyttävää, että ihan siitä syystä otin työn alle pari kavereille tehtävää mekkoa, jotka olisi pitänyt tehdä jo viime vuonna. Sitten on erityisen juhlavaa, kun saa viimeinkin nekin junnaavat asiat vedettyä listalta yli!

      Porailtavien asioiden lista on myös sellainen, joka junnaa aivan käsittämättömällä tavalla. Mietin jo, että laitetaan nurkissa kököttävät rullakaihtimet kokonaan pois, jos ollaan niin saamattomia, ettei saada niitä kiinnitettyä. Mutta luulen, että kesällä saattaisi kaduttaa :)

      Meidän varasto on yhä vieläkin aivan toivoton tapaus. Toooooosi paljonhan poistettiin rompetta jo muuttaessa, kun varmaan parikymmenneliöinen varasto vaihtui sellaiseksi yhden neliön kopperoksi. Siellä on paljon sellaista tilaa vievää, ehdottomasti säilytettävää tavaraa niin kuin vaikka ompelukoneen ja saumurin laatikot. Se joka omistaa ompelukoneen ja saumurin ja on koskaan muuttanut, ymmärtää tämän. Ai niin, ja se lehmän kokoinen petauspatjan päällinen. Ostettiin uusi sänky tähän asuntoon, ja saatiin uusi päällinen petariin, kun vanhassa oli pieni vika. Sellainen vika, että olisi harmittanut olla valittamatta, mutta kuitenkin niin pieni vika, että tekee pahaa heittää vanha suojus roskiin. Olen siis kahden petarinsuojuksen loukussa.

      Poista
  5. Muumimukienergiasi on hatunnostonarvoista...mä pakkasin muumimukin vintille jo viimevuonna ;) ja poistin niiden tieltä vanhoja pyyhkeitä. Pyyhkeet toki alakerrassa kasalla, mut menee kissanpeteiin uuninpankolle ja karvoituksen jälkeen rikkaruohohonestohommiin kasvimaalle.
    Toki myin millenium muumimukeja tusinan alkuperäispakkauksissa/tarroineen/kellarihajuineen ja ostin niillä tuloilla paisuntasäiliön (oma kaivo jne.) ja italianmatkan ja jätin niitä paritusinaa kellariin huilille....

    Kiva blogi, luen, harvoin kommentoin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, muumimukeista irtautuminen jatkuu yhä vieläkin! Yksi jäi käsiin perumisen vuoksi, kahdesta veivataan vielä näin vajaa pari viikkoa huutokaupan päättymisen jälkeen. Ei niistä todellakaan saanut sellaisia summia kuin joillakin netin arviointipalstoilla kerrotaan, mutta oli niillä kuitenkin ottajia! Mulla on ärsyttänyt tosi paljon viime päivinä tuo nettikirppiskäyttäytyminen (kun huudetaan ja varataan mutta tehdäänkin sitten oharit), ja nyt ärsyttää se että ärsyttää! Jos ensin mietin, että miksi joku tekee oharit, mietin nyt, miksi jaksan sitä niin paljon mielessäni pyöritellä. Saan varmaan rauhan sitten, kun viimeinenkin Muumi on meiltä poistunut: nuo kun oli mulle sellainen kokoelma, joka säilytetään joko sellaisenaan tai josta luovutaan kokonaan. Rasittavaa, että jäljellä on joku yksi kippo.

      Voooou, oot ollut kyllä tosi fiksu jo vuosituhannen vaihteessa! Silloin olisi kyllä tosiaan kannattanut sijoittaa kaikki rahat Muumimukeihin, niin oisi nyt rikas. Erityisesti olisi pitänyt tajuta kärkkyä niitä umpirumia, käsittämättömän hintaisia Fazerin mukeja. Ehdottomasti paisuntasäiliö (en tiedä mikä se on mutta kuulostaa tärkeältä) on parempi kuin muutama kippo. Minäkin olisin tehnyt vaihtokaupat koska vain.

      Olipa kiva kun kommentoit!

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!