sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Uusiksi, uusiksi



Pienen tauon aikana ehti aivan unohtaa kaiken sängynpäädyn näpertämiseen liittyvän vaivan. En ikinä olisi jaksanut alkaa tehdä päätyä uusiksi heti kun sen sai valmiiksi, mutta pienen hajuraon ja tuumaustauon jälkeen on kaikki vaivannäkö jo unohdettu. Nyt on hyvä aloittaa koko homma alusta! 


Eihän se ensimmäinenkään kerta mennyt mitenkään hukkaan: täytyy ajatella, että aina kun jotakin tekee, oppii uutta. Ei kai ole mahdollista tehdä ja tehdä vain ilman, että ikinä mitään tarttuisi mieleen. Jos on nähnyt aina vain täydellisiä napituksia, ei voi tietääkään miltä näyttää epätäydellinen napitus ennen kuin sellaisen kohtaa. Kylläpä oli opetuksia täynnä ensimmäinen kerta! Mikä onni, että ensimmäinen yritys meni aivan mönkään!


Edellisen yrittämän vekit menivät ihan pyllylleen luullakseni siitä syystä, ettei nappeja ollut kiristetty tarpeeksi syvälle patjan sisään. Nappien sitomisessa tarvii ilman muuta olla kaksi käsiparia: on aivan mahdotonta yhtä aikaa painaa nappia päällipuolelta niin lujaa kuin ikinä pystyy ja samaan aikaan nurjalla puolella sitoa lankoja oikein tiukalle. Harmittaa, että napinpainamisapulaiseni ovat niin epäkiinnostuneita projektini suhteen. Karkaavat koko ajan toisaalle, vaikka joutaisivat kärsivällisesti odottamaan aina niin kauan, että saan napin kerrallaan ommeltua päädyn läpi.





En ostanut toista patjaa, mutta napitus näyttää ehdottomasti muhkeammalta nyt, kun napit on painettu oikein syvälle. Yhdenkin patjan läpi puristaminen on aika hikistä hommaa; en ymmärrä miten se onnistuu kahden patjan kanssa! Minusta nappien tule olla niin kireällä, että kankaan painaumat kiristyvät ja muodostuvat luonnostaan, ihan itsekseen. Kaikki tekeminen vaikuttaa toisten kertomana niin kovin helpolta ja yksinkertaiselta, mutta käytännön tasolla sitä saa pohtia monenmoista pikku pulmaa, kun itse tekee.





Ylemmässä kuvassa neljä nappia on kiristetty paikoilleen ja niiden yläpuolelta kangas nidottu kohdilleen. Kolme nappia on vielä kiristämättä. Napin kireyskin on sellainen pieni juttu ja yksityiskohta, joka lopulta joko kruunaa tai pilaa koko lopputuloksen.


Tuleekohan tästä nyt yhtään edellistä päätyä parempi? Jännittää, jos tuleekin entistä huonompi.

 

4 kommenttia:

  1. Olet sinä ahkera kun rupesit uudestaan tuohon työhön. Hienolta toi työ näyttää ja nuo rypyt ovat kauniit.
    Aiemmassa postauksessa: nyt sohva on minustakin hyvässä paikassa, ja ovelta kun katsoo näkymä on kaunis.
    Meidän koira menee yleensä tyynyn päälle nukkumaan, vaikka sohvalla olis enemmän tilaa.

    VastaaPoista
  2. Kiva nähdä millainen tästä versiosta tulee! Itsellä on myös sängynpäätyprojekti kesken, koska vielä tuumailen nappeja. Haluan, että kankaan saa irroitettua pesua varten enkä ole vielä keksinyt miten napitus toimisi tässä yhtälössä...

    VastaaPoista
  3. Tämä uusi sängynpäädyn pellavainen sävy on todella kaunis.
    Ja parempi siitä tulee kun ensimmäisestä, usko pois.

    VastaaPoista

Mukava, kun jätit jälkesi!