keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Keittiössä kukkii



Vuoden pimein aika on jäänyt taakse, ja heti tuntuu joulun jälkeen siltä, että kevät on ihan nurkan takana. Aurinkokin paistaa  siihen malliin, että kohta saa unohtaa surkean synkän talven. Normaalisti olen säilyttänyt joulujutut esillä säntillisesti ja pitkämielisesti loppiaiseen saakka, mutta tänä vuonna teki mieli siivota kaikki joulu pois jo ennen uutta vuotta. Pari valoa jäi muistuttamaan edesmenneestä joulusta, mutta todellakin nyt kaivataan jo kevättä ja uutta raikkautta! Hyi miten tunkkaiselta joulu osaakin tuntua heti joulupäivien jälkeen!


Kevät mielessä kliiviakin rupesi kukkimaan! Kasvi on String-hyllyn päällä minusta vähän varjoisassa paikassa, ja mietin, pitäisikö sitä siirtää enemmän aurinkoon. Kliivian alku on otettu äidiltä: äidillä olisi muutamia muitakin sellaisia kasveja, joita meinasin käydä napsimassa kevään korvilla. Olisi kiva saada omaan kotiin sellaisia "vanhanaikaisia" kukkia, joita ei kaupasta saa! Erityisen kiehtovia ovat sellaiset kasvit, jotka ovat jo kymmeniä vuosia vanhoja. Ainoaa kappaletta ikivanhasta perintökasvista ei ehkä kannata minun hoitooni jättää, mutta jos joku ylimääräinen pistokas irtoaisi, niin voisinpa tuota kokeilla.









Viime aikoina on tullut pitkän tauon jälkeen puuhasteltua kotona monenlaisia muutosjuttuja aina maalaamisesta verhoiluun. Oli sellainen tauko, ettei tehnyt mieli laitella kotia ollenkaan, mutta nyt ei saa sisustamisesta ja touhottamisesta tarpeekseen! Tekisi mieli pyöräyttää vähän joka paikkaa, maalata, nikkaroida, askarrella ja ommella kaikki uusiksi! Ei sillä tapaa uusiksi, että tarvitsisi kaikki vaihtaa, vaan sillä tavalla uusiksi, että tuntuu uudelta ja tuoreelta, niin kuin nyt olohuoneen huonejärjestyksen vaihtamisen jälkeen. 


Olisiko tämä sitä kuuluisaa kevättä rinnassa? Me kliivian kanssa yhdessä olemme niin kevätmielellä!

8 kommenttia:

  1. Tuohan kuulostaa ihan pesänrakennukselta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ou nou, pois kaikki sellainen minusta! Minusta se kuulostaa ihan vain keväältä :)

      Poista
  2. Tuollainen oranssi kuppi on tädilläni koiran ruokakuppina. Minä sitä kateellisena katselen... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se punainen kippo on Fineliä, sain senkin äidiltä! Meillä se oli aikanaan ihan keittiökäytössä, mutta siirtyi sieltä sitten ullakolle, josta vuosia myöhemmin into piukalla sen bongasin :) Tänään muuten kipaisin kirpparilla ja näin samanlaisen kipon kympillä myynnissä!

      Poista
  3. Kiva kuulla huonekasviesi kuulumisia! Eikös tuo kasvi ollut sinulle vielä muutama kuukausi sitten nimetön? Heti kun se tunnistettiin, se puhkesi kukkaan :) Oma kliiviani voi paksusti mutta vain viherkasvina...

    Itsekin olet innostunut vanhoista huonekasveista. Jostain muistan lukeneeni, että Scandinavian Retro -lehti suunnittelisi tuollaista retrokasvinumeroa. Sitä ootellessa!

    Mites muuten sitruunapuu voi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistat ihan oikein! Blogin kautta sain sen nimen tietää :) Tämä on tosiaan äidiltä nappaistu kasvi, ja emäkasvi on ollut lapsuudenkotona varmaan kauemmin kuin minä itse. Tänään ruokakaupassa huomasin, että niitä oli ihan markettivalikoimassa myynnissä. Ehdin jo ajatella, että ehkä tämä on sellainen vanhanaikainen kasvi, jota ei jokaiselta löydy.

      Minun kliivia alkoi mielenosoituksellisesti kukkia juuri joulun aikana eli silloin kun oltiin kotoa pois... En tiedä, mistä se kertoo, mutta veikkaan, että kliivian seuraava askel on kuolla pois.

      En muista enää mikä Facebook-ryhmä se oli, mutta joku laittoi sellaisen kuvan, jossa oli peritty monikymmenvuotias, ihan normaalin kokoinen viherkasvi. Minusta kauhean kiehtova ajatus! Juorut heitin pois varmaan vuosi sitten, kun ne vain kasvoivat ja kasvoivat ja laajenivat aivan holtittomasti. Joku sellainen ikivanha, samoissa mitoissa pysyvä kasvi olisi ihana! Anopinhammaskin on ihan ok, vaikka se koko ajan pukkaa lisää vauvoja, kun se ei kuitenkaan kasva puun kokoiseksi asti (en haluaisi isoja ruukkuja). Äidiltä suunnittelin keväällä napsivani anopinkieliä.

      Mulla on muuten uusin Retro-numero vielä lukematta! Aina joskus sitä ostelen, mutta en mitenään erityisemmin seuraa tulevia numeroita. Mutta ihan kiinnostavalta kuulostaa tuo vanhojen kukkien numero: en ole ollenkaan viherkasvi-ihmisiä, enkä tunnista kasveja nimeltä, mutta ehkä sieltä löytyisi joitakin ulkonäöltä tuttuja kasveja? Olisi kiva löytää joku sellainen vanha kasvi, jota ei joka marketista löydä ja sitten yrittää metsästää se jonkun kotoa pistokkaana tai sipulina ja olla tappamatta sitä :)

      Sitruunapuu on tullut päiviensä päähän :/ Muuttopäivä oli ihan lämpöinen, mutta joku siinä muutoksessa oli, josta kasvi ei tykännyt. Ehkä laitettiin se liian pimeälle ikkunalle keittiöön? Se alkoi tiputtaa lehtiä vähä kerrallaan, ja nyt siitä on pelkkä karahka jäljellä. Siinä karahkassakin on oma viehätyksensä, mutta meinasin silti piakkoin heittää sen pois.

      Poista
  4. Mulla oli kliivia, joka kukki neljällä varrella. Sitten hölmö menin sen jakamaan, nyt se on ollut kukkimati useita vuosia. Lehdet siinä on ihan ok, mutta mä haluaisin sen kukkivan. En tiedä minkä virheen tein ??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, neljä vartta! Se varmaan möksähti sulle; kukat on vähän sellaisia, että eivät tykkää minkäänlaisista olosuhteiden muutoksista. Aivan sama mihin perimmäiseen nurkkaan ne on huonolle hoidolle unohtanut, mutta jos tekee muutoksen vaikka parempaan, niin sitten kuolevat.

      Minä olisin kärsivällinen sen kanssa. Kyllä se vielä alkaa kukkia. Minä oikeastaan tykkään enemmän sellaisista ei-kukkivista kasveista, ja siksi tämän kliivian otinkin, mutta onhan se nyt tietysti hirveän jännää, jos kasvi alkaa tekemään kukkaa. Tulee itsellekin sellainen olo, että kylläpä olen oiva puutarhuri.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!