keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Värileikkejä ja valinnanvaikeutta



Nyt on viimein kustavilaiselle keittiön pöydälle päätetty väri! Pöytä on ollut meillä vasta jokusen viikon, ja ajatuksena oli alkuun maalata se mustaksi. Jäin kuitenkin empimään mustaa, ja niin se ajatus lopulta muuttuikin.


Samoilla maalisutauksilla ajattelin maalata myös tuon vitriinin sinisen taustalevyn joko valkoiseksi tai mustaksi riippuen siitä, mitä maaleja valmiina löytyy! Olisipa valkoista.





Musta on tietysti turvallinen väri ja varmasti se näyttäisi koukeroisella pinnalla hyvältä, mutta pikkuisen teki mieli jotakin vähän erilaista! Ajatus oikein tummanharmaasta tai -sinisestä alkoi kyteä. Värikkäiden värien ongelmana on kyllästyminen ja se, että lopputulos näyttääkin joltakin 80-luvun lastenhuoneelta. Ajattelin silti ottaa riskin ja valitsin sinisen. Jos tuleekin niin hirveä, että itkettää, saahan sen sitten taas maalattua mustaksi. (En usko että oikeasti jaksaisin, mutta tässä vaiheessa on hyvä ajatella, että juu juu, onnistuu mikä vain.)


Pöydän kansi oli aika huonossa kunnossa ja poistin kannesta maalin maalinpoistoaineella. Sivut ja jalat ovat hyvässä maalissa ja ajattelin kokeilla maalata ne yhtään hiomatta. Pelkkä maalinpesu vain, sitten pohjamaali ja pintamaali. Olen muuten vuosikausia elänyt väärässä uskossa maalien suhteen: jos alla olevasta maalista ei ole varmuutta, se on vesiohenteinen maali joka valitaan, eikä suinkaan liuotinohenteinen.


Monesti maalikaupassa tulee napsittua värilastuja mukaan fiilispohjalta silloinkin, kun ei oikein ole mitään maalattavaa mielessä. Jännästi se menee niin, että oma silmä tykkää siitä mistä tykkää ja bongaa samat sävyt kerta toisensa jälkeen. Ensin tykästyin tuohon vasempaan siniseen, Mustekynään, mutta maalia hakiessa valitsin tuon oikeanpuoleisen nimettömän, koska se ei taita niin paljon violettiin (yritän välttää sitä lastenhuone-efektiä). Olisiko tämä sellainen asiallinen sävy, jota jaksaa katsella, mutta jossa on kuitenkin pikkuisen jotakin särmää? Melkein niin kuin musta mutta ei sitten kuitenkaan!





Värinvaihtolinjalle kun lähdettiin, kävin ostamassa ihan vasta valmistuneeseen sängynpäätyyn uuden kankaan. Tuo aiemmin valitsemani ruskea pellava ei sittenkään ollut mieluinen, ja vielä vähemmän mieluinen siitä tuli, kun seinä maalattiin vihertäväksi. Tämähän tarkoittaa, että koko homma pitää purkaa ja kaikki aloittaa alusta aina nappien päällystämisestä lähtien! Mutta ei se haittaa, ehkä tällä kertaa sujuu paremmin ja tulee hienompi! En ollutkaan yhtään tyytyväinen niihin aikaisempiin rypytyksiin. Napit jäävät toki turhiksi, mutta vanhan puretun kankaan voi kyllä käyttää johonkin muuhun, eli materiaalia ei onneksi mene hukkaan.


Oikeasti olisi järkevää lisätä se toinen patja, mutta pihiys iski, kun rupesin laskeskelemaan, paljonko tuohonkin yhteen epäonniseen palikkaan on kulunut rahaa. Harkitsin myös toisen petarin ostamista käytettynä, mutta en taida uskaltaa; patjaa kun ei voi pestä ja vanhassa patjassa on varmaankin kaikki maailman ryönä.

 



Pimeällä on vaikea kuvata sävyjä, mutta uudeksi sävyksi valitsin sellaisen peruspellavan, sellaisen rusehtavan valkoisen. Halusin vaaleampaa ja neutraalimpaa, mutta valkoinen luonnonvalkoisenakin olisi ollut minusta liian kirkas ja epäsopiva makkarin muuten murrettujen sävyjen joukossa. Tulikohan nyt hyvä ja onkohan tästä kankaan vaihtamisesta yhden mitään hyötyä!


Nyt olisi taas tarvikkeet niin moneen mukavaan näpertelyyn, että valinnanvaikeus iskee, eikä oikein osaa aloittaa mistään! Maalaanko ensin? Vitriini vai ruokapöytä? Vai rupeanko sittenkin tuunailemaan sängynpäätyä? Asiallinen valinta olisi varmaankin ruokapöytä, että saataisiin se taas takaisin käyttöön, mutta toimeen ryhtymistä hidastaa maalipesu, joka on tympeää ja rasittavaa puuhaa! Sängynpäädyn nappien päällystämisessä sen sijaan olisi jotakin!


6 kommenttia:

  1. Nyt jään kyllä jännittämään, millainen teidän keittiönpöydästä tulee.
    Ihanaa vuoden viimeistä viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin jännittää! Pohjamaalasin pöydän eilen, pintamaalia täytyy varmaan laittaa kahdesti (16 h kuivumisaika välissä, eih!). Laitoin maalitilkun eilen illalla keittiön pöydälle ja ainakin siinä valossa näytti tosi hyvältä: melkein niin kuin mustalta mutta kuitenkin jonkin sävyiseltä! Luulen, että ainakin iltavalossa jalat ja sivut näyttävät mustilta, kannesta ehkä erottaa sävyn.

      Poista
  2. Tilasin viime jouluna sulta bambi-pannunalusen joululahjaksi siskolleni ulkomaille. Vai ei, se oli toissajoulu! En muista :D Kuulin kuitenkin nyt pyhien aikaan, että pannunalunen on käytössä ja hyvin mieluisa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi olla toissa joulu, kun silloin kokeiltiin joulumyyjäisiä. Onpa kiva kuulla, tosi kiva kun kerroit! En muuten koskaan saanut itselle asti aikaiseksi tehdä sitä pannunalusta. Nyt muutossa huomasin, että mulla oli muutama bambi keskeneräisenä jemmassa, ja ajattelin, että nyt pitää kyllä itsellekin tehdä!

      Poista
  3. Tiesithän et biocombin maalipesua ei tarvii huuhdella pois? Helpottaa huomattavasti. Miulla on hommattuna annie sloan kalkkimaalia pariin projektiin, sitä käyttäessä ei tarvii pohjamaalia mutta vaha pitää taas levittää maalin päälle. Ootan kuitenkin et ois helpompaa sillä sutia, katsotaan. Onnea projekteihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Lepe!

      Tiesin tämän, ja minulla itse asiassa onkin juuri Biocombin maalinpesuainetta :) Käytin sitä ensimmäistä kertaa nyt syksyllä, kun maalasin seinät (aiemmin olen vain pessyt Fairy-vedellä ennen maalaamista). Kysyin maalikaupassa käykö tuo purkki, ja myyjä sanoi että käy. Kuulemma "melkein kaikki" maalinpesuaineet ovat sellaisia, ettei tarvi pestä pois. Kuulostaa kyllä hirveän vaivalloiselta, jos pitäisi pestä. Muutenkin esivalmistelut on niin aikaa vieviä ja tuskallisia.

      Kalkkimaalia en ole ennen kokeillut, mutta siitä puhutaan niin paljon, että tekisi mieli!

      Mukavia maalailuja sullekin!

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!