tiistai 20. joulukuuta 2016

Taktinen raita ja kurkkaus makkariin



Ihan kohta lähdetään mummolaan joulun viettoon, mutta vielä ehtii kotonakin tehdä jouluvalmisteluja. Huomenna voisi siivota ja pakata laukut; sitten olisi mukava taas joululoman jälkeen saapua takaisin puhtaaseen kotiin.


Edellisessä kodissa oli tosi kaunis valo (kyttäsin muuten vuokrailmoituksia harakan lailla ja huomaan, että meidän vanha läävä on juuri vuokrattu eteenpäin - toivottavasti ovat oikeasti rempanneet ongelmakohdat kuntoon). Johtuisipa vain ankeasta syksystä, mutta minusta tässä uudessa kodissa on surullinen, synkkä valo. Jos aurinko paistaakin, niin siltikin on surkea valo. Vai johtuukohan se muusta sisustuksesta, tummemmasta lattiasta ja sellaisesta? Ainakin olohuone kaipaa lisää keinovaloa, ja makuuhuoneestakin puuttuvat yöpöydän valot. Onneksi, onneksi kohta alkaa päivä pidetä!








Yksi lahja täytyy vielä noutaa postista ja hakea koirille Mustista ja Mirristä herkkua. Sitten on lahja-asiat kunnossa! Jätin lahjojen paketoimisen tuttuun tapaan mahdollisimman myöhäiseksi, että pääsin vielä kurkkimaan ja hypistelemään uusia tavaroita. Huomenna voisi erotella eri paikkoihin menevät paketit ja laittaa kaiken lähtövalmiiksi.


Tämän vuoden paketoimisteemana oli "mitä kaapista löytyy". Sain paljon vanhoja lahjapapereita ja -naruja käytettyä :) Paketoimistarpeetkin ovat sellaisia, ettei niitä oikeasti tarvitsisi jemmasta löytyä. Sen verran varmaan osaa ennakoida, että kun tietää antavansa lahjan, voi samalla käydä hakemassa myös lahjapaperia. Minusta on tullut kovin jyrkkä mielipiteissäni tavarakarsinnan jälkeen!




Lahjoissa näyttää muutenkin olevan kantavana teemana kaappien tyhjennys. Intouduin tyhjentämään lankavarastoja ja neulomaan sukkia ja yhdet lapaset (sekä yhden varalapasen hukkumisen varalta, kun kokemattomuuttani neuloin ensin kaksi vasemman käden lapasta). Neuloin vahingossa yhdet ylimääräiset polvisukat ja käärin ne itselle pakettiin. En olisikaan tarkoituksella raaskinut itselleni tässä vaiheessa vuotta ruveta neulomaan, eli nyt kävi tosi mukavasti!





Neulominen on tosiaan koukuttavaa puuhaa, eikä sitä osaa ihmisten ajoissa lopettaa. Yläkuvan jälkeen rupesin vielä puntaroimaan jäljellä olevia lankoja ja miettimään, josko niistä ehkä sittenkin saisi vielä yhden sukkaparin. Pieni taktinen raita tarvittiin väliin toiseen sukkaan, mutta riittipä lopulta! En olisi uskonut, mutta sain tosiaan kaikki jämälangat käytettyä ja vieläpä melko piirun tarkasti!





Tänään täytyy pyykätä ne vaatteet, joita meinaa joulun aikana käyttää. Manu, jonka anaalirauhaset ennen syyslomaa tulehtuivat, on nyt taas joulun alla alkanut oireilla takalistoaan. Meillä ei kuunnella joululauluja eikä katsella jouluelokuvia; sen sijaan katsotaan silmä kovana opetusvideoita koiran anaalirauhasten tyhjentämisestä ja kiitellään niitä videoita, jotka ovat erityisen havainnollisia. Tyhjentäminen ei ole ollenkaan niin yksinkertaista puuhaa, ja Manullakin on oma mielipiteensä tästä uudesta kumihanskoihin liittyvästä perheharrastuksesta. Jos nyt joku harkitsee oman koiran hankkimista, niin huomauttaisin, että vähintään 80 prosenttia koiran omistamisesta liittyy eritteisiin ja koiran peräpäähän. Haluatko sinäkin olla yksi niistä, jotka vapaa-ajallaan katselevat videoita anaalirauhasista? Haluatko todella.


No toivottavasti tässä nyt kaikki kääntyy parhain päin, päästään joulun viettoon niin kuin on tarkoitus eikä Manua tarvitse ruveta kuskaamaan päivystykseen. Vielä viime hetken tohinoita!


12 kommenttia:

  1. Voi Manua...toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Tänään taas täytyy ottaa kumihanskat esille ja koittaa, josko onnistuisi edelliskertaa paremmin. Eläinlääkäri on kerran näyttänyt Elmolla, kuinka se tapahtuu, mutta eläinläääkärien taktiikka on Youtube-videoita hirvittävämpi.

      En tiedä, miksi kahdesta samansukuisesta pienestä koirasta juuri Manu oirehtii, vaikka on sama ruokavalio ja syövät samat määrät.

      Poista
  2. Kaunis toi tähti. Mahtavia sukkia oot tehnyt. Mä oon laiska tekemään jämistä mitään, vien pussillisen kirpparille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirpparille vieminenkin on oikein hyvä vaihtoehto :) Jämälangat on aina vähän ongelmallisia, kun niistä ei ole riittävästi uuteen työhön. Facebookissa on muuten sellainen ryhmä kuin Jämälankaideoita; käypä kurkkimassa sieltä ideoita!

      Poista
  3. Ju, ei ole koirille mieluista puuhaa anaalirauhasten tyhjentäminen. Eipä se ole sitä tyhjentäjällekään ja haju on mehevä.
    Mutta hauskaa joulua siltikin!
    Ilona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole mukavaa kenenkään kannalta! Ei me oikein sillä tavalla saatu niitä tyhjennettyä niin kuin se eläinlääkärillä onnistuu, mutta jotakin ilmeisesti tapahtui ja Manu selvisi juhlapyhien yli ongelmitta! Onneksi :)

      Poista
  4. Mulla ei oo koiraa, mutta uteliaisuuttani lähdin kuitenkin seikkailemaan anaalirauhasten kiehtovaan videomaailmaan- aika mukavasti löytyi valinnanvaraa! Tietääpä mitä on edessä, jos joskus on mahdollista karvainen kaveri ottaa :)
    Samalla tässä toivottelen sinulle tunnelmallista ja rauhallista joulua ja kaikkea mukavaa säpinää ensi vuodelle. Samalla iso kiitos blogista, se on useimpien päivieni ilo ja olen todella viihtynyt seurassasi. Parhain terveisin Maria Vantaalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahahaha, ihana! :D Youtube on oikesti aivan mahtava, ja tosi hyvä juttu, että löytää opettavaisia videoita aiheesta kuin aiheesta. Aina saumurin langoittamisesta anaalirauhasten tyhjentämiseen! Miten sitä on ennen vanhaa ihmiset edes pärjänneet.

      Kiitos tosi paljon kauniista kommentista, tuli hyvä mieli! :)

      Poista
  5. Kaikki sympatia Manu-koiralle, vaikka tuo kirjoituksesi kumihanskaharrastuksesta saikin suupielet hieman nykimään hauskan kirjoitustyylin takia.

    Ihailen sitä, kuinka olet saanut jämälangat käytettyä noin tehokkaasti! Omat jämisprojektini tyssäävät usein jo siihen, etteivät mitkään värit tunnu sopivan toisiinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Manu on melko ressukka koira, aina on jotakin ongelmaa ja aina saa siitä olla huolissaan.

      Tämä oli kyllä ensimmäinen kerta, kun sai näin näpsäkästi loppulangat käytettyä! Olin niin reipas, että purin lankalaatikosta monta vuotta sitten kesken jääneet sukat näihin sukkiin käytettäväksi (toinen kokonaan valmis ja toinen aloitettu). Ei tarvitse enää ahdistua siitä, että pitäisi nekin sukat joskus viitsiä tehdä loppuun :)

      Poista
  6. Neulon itse nykyään sukat ja lapaset pyöröpuikoilla, jossa vamistuu siis kerralla parit eli kaksin kappalein. Näin lankakerien käyttäminen loppuun onnistuu myös vaivatta, sillä kerää voi neuloa vuoroin molempiin varsiin raidaksi, kunnes se vain loppuu. Ja jos aloittaa neulomisen terästä, joi vartta vain jatkaa siihen asti, kun lankaa riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, tämä on ihan vieras tapa. Siis samalla pyöröpuikolla yhdellä kertaako kaksi kappaletta? En oikein hahmota tätä, olen niin vanhanaikainen. Terästä neulominen on myös minulle vierasta, mutta en oikeasti olekaan mitenkään kova neuloja.

      Mutta pakkohan ne langat on oikeasti mitata ja jakaa, jos meinaa saada lopuista riittämään molempiin pareihin yhtä paljon.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!