perjantai 16. joulukuuta 2016

Korttirupeama



Vaikka muuten ei juuri viitsisi joulun kanssa hössätä, joulukorttien lähettäminen on sellainen rituaali, josta ei poiketa. Korttien saaminen on mukavaa, mutta vähintään yhtä mukavaa on itse niitä lähettää. Oma korttien lähetystaktiikkani on sen verran ailahteleva ja epäorganisoitu, että aina joku pääsee unohtumaan. Jos siltä unohtuneelta saakin kortin, joutuu häpeämään. Parempi on, jos itse lähettää enemmän kuin saa.





Kortit kirjoitetaan yhdellä rupeamalla (aina viime tingassa tai vähän myöhässä niin kuin ilmeisesti tänä vuonna, kun erehdyin postituspäivästä). Sitä varten täytyy oikein keskittyä ja asettautua aloilleen korttien, kirjekuorien, tarra-arkkien, postimerkkien, osoitekirjan ja netin osoitepalvelun kanssa. 


Ai niin, netti muuten pätkäistiin poikki tänään toista kertaa haittaliikenteen ja kaappauksen vuoksi juuri kun olin hakemassa yhtä osoitetta. Tein koneelle täyden virustarkistuksen, mutta mitään ei löytynyt. Netti ehti olla käytössä ihan muutaman päivän kun taas kävi näin. Omalla koneella on tällä hetkellä Macafee, joka on miehen mielestä syöpä itsessään. Nyt odotellaan päivitystä F-Secureen. Jos sittenkin käy vielä näin, osoittaisin syyttävällä sormella joko modeemia tai palveluntarjoajaa.


Tänä vuonna mentiin valmiskorteilla. Olipa se helppoa ja vaivatonta! Jouluinen runo, toivotukset, tarroja, osoitteiden etsintä ja lopuksi postimerkki kuoreen. Kun lopulta sujauttaa korttipinon postilaatikkoon, tulee ihan sellainen olo, että on saanut aikaan jotakin oikein tärkeää. 


Kun kerran vuodessa lähettää kortteja, huomaa, miten ihmiset ympärillä vaihtuvat ja lisääntyvät: joku pariutuu, joku saa perheenlisäystä, joku kuolee. Jonkun kanssa ei vain ole tullut pidettyä yhteyttä ilman sen kummempaa syytä, ja kortti jää lähettämättä. Toisaalta taas juuri sellaisille on hyvä lähettää turvallinen ja neutraali joulukortti, jonka tehtävä on kertoa, että toinen on ajatuksissa. Jouluun ja joulukorttien kirjoittamiseen liittyy aina myös pientä haikeutta.





Joulukoristelaatikko on nostettu takaisin kaappiin, eikä oikein tehnyt mieli laittaa esille juuri mitään. Joulukuu on jo tai vasta puolessa, ja tuntuu, että nyt on pahimmat hössötykset ohi. Jos ei ole vielä saanut joulukoristeita laitettua niin kannattaako sitä edes enää ruvetakaan. Aitan ovelle nostin kuitenkin monta vuotta sitten pojalle näpertämäni sukkakalenterin. Se ei ole tänä vuonna edes käytössä, mutta se tuo niin mukavasti väriä, että laitoin sen esille.
 




Otin tälle viikolle tavoitteeksi senkin rytöläjän selättämisen. Vielä ei ole tapahtunut mitään edistystä, mutta josko viikonlopuksi vaikka siivoaisi! Lahjatkin voisi kaivaa kaapista ja paketoida niin, että ne saa esille. Yksi lahja vielä puuttuu, ja olen vähän sellainen nautiskelija, että haluan nähdä koko setin kerralla ennen kuin ne menevät papereiden alle piiloon. Jos ostaa jotakin kaupasta, saatan ottaa paketin mukaan mutta en halua sitä suljettavan; tavaraa täytyy vielä päästä hypistelemään ennen kuin sen luovuttaa eteen päin. 


Tänään päästään viikonlopun viettoon! Mukavaa iltaa kaikille!


12 kommenttia:

  1. Säästä tämän vuoden joulukortit joulukoristelaatikossa ja ensi joulun alla katso niistä korteista keiltä sait edellisenä jouluna kortin. Sitten askartelet vanhoista korteista pakettikortteja tai heität ne vaan roskiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on hyvä ja kätevä vinkki! Tiedänkin yhden, joka näin tekee (ei tosin askartele korteista mitään). Ehkä tosiaan pienen korttipinon voisi säästää ensi vuodeksi. Sen verran on koristelootassa aina tilaa.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Oli kiva löytää mukavat kortit valmiina, pääsi niin paljon helpommalla mutta ihan yhtä lailla tuli jouluinen mieli hetkeksi :)

      Poista
  3. Ihania kortteja. Joulukortit ovat tärkeä osa joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Meille on nyt ehtinyt tulla vasta yksi postikortti: toivottavasti loputkin ehtivät ennen joulua perille!

      Poista
  4. Minäkin tykkään postitella joulukortteja ja välillä tulee läheteltyä kortteja ihan ilman mitään varsinaista syytäkin.

    Tuo on totta, että joulukorttien postittamiseen liittyy tietynlaista haukeutta ja varsinkin siinä vaiheessa kun tulee rustailtua niitä nimiä ja osoitteita kirjekuoriin, sitä käy mielessä monen monta ajatusta aina kustakin kortin saajasta. Ja niistäkin ihmisistä ketkä ei enää ole täällä, mutta joille niin mieluusti kortin nakkaisin. Tänä vuonna pysyin maltillisena postittelujen kanssa. Päätin lähettää joulukortit niille ihmisille joiden kanssa olen tämän vuoden aikana ollut enemmän tekemisissä, muuten sitten muistan tekstiviesteillä ja sähköpostiviesteillä.

    Olen ihan samanlainen, tykkään paketoida kaikki lahjat yhdellä kerralla ja yleensä jätän sen homman ihan sinne viime metreille. On kivaa hypistellä lahjoja, kääriä niitä kauniisiin papereihin joululauluja samalla kuunnellen. Sellainen yksi mun joulun perinteistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen ihan viime vuosina ihastunut perinteisiin postikortteihin, mutta aika harvoin niitä tulee läheteltyä. Synttärilahjoina kyllä, mutta silloin on melkein aina paketti mukana. Pitääpä ensi vuonna ottaa asiaksi lähetellä postikortteja aina silloin tällöin. Vaikka sukulaislapsille, lapset ehkä ymmärtää korttien päälle :)

      Vanhanaikaiset osoitekirjat on vähän nostalgisia ja surullisia, kun niistä löytyy pois menneiden nimiä. Oman ikäiset muuttavat niin usei, että haen osoitteet netin kautta, mutta sellaisten osoitteet haen osoitekirjasta, jotka ovat vuosikausia pysyneet aloillaan.

      Meillä on nyt yhtä lahjaa lukuun ottamatta lahjat paketoitu :) Nyt ne on olohuoneessa esillä, aikaisemmin olivat kaapissa läjässä. Paketit on kyllä jänniä!

      Poista
  5. Täällä on myös joka joulu korttirupeama. Kortit suunnitellaan yleensä hyvissä ajoin, mutta toteuttaminen tuntuu jäävän vuosi vuodelta viime tippaan. Minäkin kirjoitan ne yhdellä rupeamalla. Tänä jouluna näpersin 44 korttia,innostuin, ja tuli tehtyä muutamia ylimääräisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin haluaisin olla sellainen, joka oikein suunnittelemalla suunnittelee postikortit ja vieläpä näpertelee ne hyvissä ajoin! Ehkä ensi vuonna?

      Meiltä lähti tänä vuonna 20 korttia. Yksi on tullut postissa; jännityksellä odotetaan, montako vielä tulee :)

      Poista
  6. Tosi kauniita kortteja! Minä väsäsin tänäkin vuonna kortit itse, ja täytyy myöntää, että vähän alkoi arsyttää se homma ja siihen mennyt aika. Eihän siitä mitään, jos kaksi korttia tekisi, mutta määrä taisi lopulta lähestyä kahtakymmentä... Toisaalta kortit itse tekemällä sain käytettyä kaikkea materiaalia laatikoista pois. Kortteja lähetin sellaisille sukulaisille, joiden kanssa olen tekemisissä + parille ystävälle. Tuo on ihan totta, että osoitekirjaa plärätessä huomaa, kuinka se oma lähipiiri muuttuu vuosien myötä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meiltäkin lähti tänä vuonna 20 korttia. Jos itse tekisi, olisi melkoinen väkertäminen. Mutta oletpa sinä ollut reipas, ja tuo on kyllä ihan mahtavaa, että saa käytettyä tarvikkeita omista varastoista! Juuri sain tänään viimeiset villasukat valmiiksi, ja sitä riemua, kun ei jäänyt yhtään ylimääräistä langankerää jäljelle!

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!