maanantai 28. marraskuuta 2016

Pesuohjeita uhmaten



Ruokakauppareissulla, 10 minuuttia ennen kirpparin sulkeutumista, pyrähdin pikakatsauksella läpi pari loossirivistöä. Niin hyvä tuuri sattui, että silmään pisti pussiin sullottu, kullan ja sinapin värinen parisängyn päiväpeitto. Juuri samaa sävymaailmaa, jota olin meille tänne muuttaessa katsellutkin, mutta en pihiyksissäni raaskinut uutena ostaa.


Hintalapussa viisi euroa ja pesulapussa merkintänä vain kuivapesu. Eli suoraan koneeseen käsipesuohjelmalla ja katsotaan, kuinka käy! Pesun jälkeen on hyvä lukea materiaalikuvaus tarkemmin, mikä oli ihan hyvä, koska muuten olisi saattanut hirvittää: 18 % silkkiä, loput viskoosia ja vuori ramia.





Samettimainen pinta menetti ihan odotetusti pesussa uudenkarhean pörröisyytensä, mutta ehjänä peitto sentään säilyi! Pieni riskinotto kannatti: peitossa ollut tahra näytti lähteneen ja täkin uskaltaa taas ottaa käyttöön. Huomena näkee, kestääkö peitto päivänvaloa.





En olisi ikinä raaskinut tai uskaltanut ostaa kallista vesipesuun kelpaamatonta silkkipeittoa meidän jatkuvasti sottaavaan koiraperheeseen, joten melkoinen tuuri kävi. Ihan hyvin tuhlattu viisieuronen!


8 kommenttia:

  1. Loistolöytö ja vielä halvalla, nyt oli sinulla tuuria matkassa mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli! Ja se on vieläpä lämminkin! Meillä on tässä asunnossa aika vilpoista, mutta ei parane valittaa, kun kerran ilma kiertää. Kahta peittoa kuitenkin käytän, että tarkenen, ja tämä päiväpeitto on ihanan lämmin.

      Poista
  2. Todellakin, jokaisen euron arvoinen kokeilu kun noin hyvin kävi. Joskus riski kannattaa. Itse otin tietoisen riskin ostaessani 7 euron arvoisen Tampellan valkoisen joululiinan, jossa on keltainen tahra. En ole vielä kokeillut, mutta pitänee kokeilla marceille-saippuaa ja toiseksi ihan ronskisti vanish-valkaisuainetta, jospa niillä lähtee. Nuutti-kankaassa oli niin kaunis punainen kuvio reunassa, että huusi nimeäni näin joulun alla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan lykkäsin peiton koneeseen niin, että katsoin, että pesulapussa kielletään vesipesu. Vasta sitten katsoin materiaalin, kun peitto tuli koneesta. Ehkä olisi tullut kiusaus viedä pesulaan, jos olisin arvannut, että on noin arvokkaat (?) materiaalit. Onneksi en sitä siis pestessä tiennyt, hyvin peitto selvisi!

      Pesukoneen käsipesuohjelma on muutenkin minusta tosi hyvä. Minusta se tuntuu hellemmältä kuin oikea käsipesu. Ja jotakin jättimäistä päiväpeittoa on tietysti ihan mahdoton käsin ruveta pesemäänkään; eihän sitä ikinä saisi edes kuivaksi!

      Tiedätkö mitä se tahra on? Onko Marttojen ja siivous.infon sivut tuttuja? Jos osaat veikata tahran laadun, kannattaa googlettaa sille ohjeet :) Olen aivan intoutunut kaikista vanhan ajan pesunikseistä: monesti tahra kaipaa vain oikeaa käsittelyä, ei mahdollisimman tehokasta tököttiä.

      Googletin Tampellan Nuutin, ja onpa se tosiaan hieno!

      Poista
  3. Mulla ainakin pitää olla vesipesua kestävät tekstiilit. On koira joka nukkuu olkkarissa sekä makkarissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, mekin kyllä mietitään tekstiilit aina koirien mukaan. Matto on tulossa muovisena, kun se ei tasan tule välttymään koirien kosketukselta. Ja päiväpeittoa hakiessa en todellakaan edes harkinnut sellaisia peittoja, jotka maksaa monta sataa mutta joita ei voi pestä.

      Meillähän ei koirat enää saa tulla sängylle, mutta kyllä ne aina salaa loikkii. Ne on niin kurittomia. Eivät sentään enää sängyllä hengaile, eikä tässä asunnossa ole yhdestikään käyty sängylle oksentamassa!

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!