tiistai 22. marraskuuta 2016

Olotiloja olohuoneessa



Uulalaa mikä päivä! Aamusta asti lähti kyllä kaikki niin mönkään kuin vain voi ikinä mennä, mutta näemmä sillekin on loppu luvassa ja kohta pääsee nukkumaan! Tänään pohdittiin kaverin kanssa, olisiko parempi, että viisi huonoa asiaa kasautuu yhdelle päivälle vaiko niin, että viidelle päivälle mahtuu jokaiselle yksi huono asia. Tulimme siihen tulokseen, että parempi on kärsiä kaikki kerralla. Onpa sitten mitä odottaa tulevalta, jotakin parempaa.


Juuri tällaisena maailman surkeimpana päivänä nettikin katkaistaan: palveluntarjoaja laittoi viestiä, että laajakaistaliittymä on suljettu tietoturvaongelman vuoksi ("Koneenne on rikollisten etähallinnassa ja aiheuttaa haittaliikennettä", mitää). Nyt on molempien tietokoneiden virustarkistukset ajettu, eikä kummastakaan löytynyt mitään, joten vika oli kai sitten modeemissa. Vai puhelimessa? Leivänpaahtimessa? Jääkaapissa? Kuka näistä tietää. Sellaisten ongelmien hoitaminen, joista ei tajua yhtään mitään, on tosi rasittavaa puuhaa. Vain pahimmalle vihamiehelleen toivoisi sellaisten asioiden hoitamista.


Huomenna on parempi päivä, eikä enää ole edes niin paha mieli. Pyykitkin on viikattu, ja verhopakettikin saapui postissa. Siinä on jo monta hyvää juttua! Viikonloppuna voi jo laittaa vähän joulua näkyviin, juuri kun ollaan alettu saada perusjuttuja kohdilleen.





Joulukuusen istuttaminen kukkaruukkuun on jo saatettu alulle, mutta vielä riittää työsarkaa. Kuusi näyttää ihan kuolevalta kuvassa, mutta oikeasti se on vehreä ja kaunis. Aitan ovikin se siellä. Nostan sen pian sisälle, ja siitä tulee osa joulualttariamme, jonka äärelle kasaan kaikki jouluun liittyvät koristeemme.


Ai niin! Värikäs nojatuoli noudetaan ihan pian, ja viime vieraiden aikaan harmittelin, miten olohuoneessa ei sitten ole istuintilaa. Jotenkin on vain mukavampi istua vastatusten kuin pönöttää sohvalla vierekkäin. Muistin vasta myöhemmin, että parvekkeen rottinkituolitkin ovat olemassa, ja niitä voi ihan hyvin käyttää vierasvarana. Kätevää! Ostin tuoleihin irtopehmusteet, mutta nostin ne parvekkeelta heti kohta pois, kun joku talitintti kävi siellä mielenosoituksellisesti kakkimassa (tämä oli oikeasti eri päivän murhe, mutta sopii ottaa taas muisteltavaksi juuri tänään).
 




Tuo vihreä retroviltti oli muuten tosi kiva ostos. Sekin on ihan luonnostaan ajautunut sohvalle, ja sopii sinne minusta oikein hyvin, vaikka onkin aika sävy sävyyn.

 



Marraskuu on vain kokonaisuudessaan sellainen peräpukama, että ei auta muu kuin kestää. Nyt pehkuihin ja karistamaan vanhan päivän pölyt kannoilta!


12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Huominen eli eilinen oli parempi ja tänään on jo tosi hyvä! :)

      Poista
  2. Oi tuo sohva on niin kaunis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Valkoinen matto on vielä tulossa sen eteen, kun on muuten jotenkin niin synkkää ja pimeää.

      Poista
  3. Ääni leivänpaahtimelle.
    Selkeästi sen syy :D

    Tiedätkös, mä niin tykkään tuosta kentälootasta! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin leivänpaahdin on aina ollut jotenkin tosi epäilyttävä. Nurkassa kiiluu ja pälyilee. On vain odottanut oikeaa hetkeä haittaliikenteen aloittamiseksi.

      Kenkäloota on kyllä minustakin kiva. Meinasi sekin näyttää liian tunkkaiselta, mutta nyt kun on muuta ympäriltä poistettu, se näyttää minusta paljon paremmalta. Suunnittelin jo mustaa maalia ja parvekkeelle joutumista sen kohtaloksi.

      Poista
  4. Kiitos tästä hupaisasta vuodatuksesta! Ikävää, että on ollut vastoinkäymisiä, mutta ihanan humoristisesti osaat niistä kertoa. Niin humoristisesti, että nauroin ihan ääneen. Yksikseni.:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa ihana kuulla :) Tuona päivänä oli kyllä melkoisesti vastoinkäymisiä ja ihan armoton potutus. Valitin kaverille, eikä hänelläkään pokka pitänyt, kun oli jo niin koomista hommaa.

      Poista
  5. Marraskuu on todellinen peräpukama! Mulla on nyt kaksi 47h:n työviikkoa takana ja tämäkin viikko näyttää keulivan yli. Kovasti odottelen vapaata, jotta saisi tehdä vähän joulu juttuja. Nyt elämäni tarvitsee hömppää ja hörhöilyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Visvainen peräpukama! Onneksi ei ole enää monta päivää jäljellä tätä kuuta. Sitten alkaa joulun odotus ja sitten alkaa päiväkin pidetä! Aijai, en malta odottaa! Ihan pian on kevät ja ankara, supermasentava syksy takana!

      Kovasti tsemppiä työrupeamaan! Hömppää ja hörhöilyä todella tarvitaan :)

      Poista
  6. Meilläkin tintit tahtovat kakkia siihen paikkaan mihinkä ei sais.
    Onneksi ei ollut mitään viirusta liikkeellä :) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku edellinen asukas on kai syöttänyt niitä talitinttejä tuossa parvekkeella, kun siinä roikkuu talipallon pussukka. Tietenkään niitä ei saa parvekkeella syöttää, eikä kannatakaan, kun tulevat sitten kakkimaan. Toivottavasti tirpat nyt tajuavat, että on uudet asukkaat ja uusi, ankara meno.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!