lauantai 1. lokakuuta 2016

Kaksi.



Kaksi päivää muuttoon ja stressi alkaa kasvaa. Yritin aloittaa mahdollisimman aikaisin ja saada kaiken tehtyä hyvissä ajoin, mutta hillityn hallittu, tyylikkäästi hoidettu muutto onkin pelkkää utopiaa. Kaaoksen keskellä on vaikea nähdä, mikä on valmista ja mikä vielä tekemättä.


Eilen hurautin pienen rompeajelun, palautin palautuspullot kauppaan ja vein lahjoituskirpparille parit kassit. Uusi, edessä oleva luksuselämämme vaatii uudet, pöyheät peitot, joita kävin kurkkimassa Kodin ykkösen loppuunmyynnissä. Jotenkin siinä kävi niin, etten pihiyksissäni raaskinutkaan peittoja ostaa, mutta sen sijaan ostin koko muun marketin tyhjäksi. Pari kaunista rottinkituolia löytyi 60 % alennuksella (40 e jäi maksettavaksi per tuoli) parvekkeelle, ja pientä sälää siihen lisäksi. Mortteli on ollut pitkään ostoslistalla, ja olen iloinen, että meillä on nyt viisi kiloa lisää kannettavaa kivimöntin muodossa.


Nyt olikin todella hyvä aika ostaa meille uusia kalusteita.








Ettei vain asiat lutviutuisi niin kuin asioiden normaalisti kuuluu lutviutua, typerä auto päätti eilen sammua kaupan pihaan. Soitin veljen avuksi, ja veli käynnisti akun käynnistyskaapeleilla. Kuulemma pienet matkat ovat omiaan syömään akun virran, kun akku ei ehdi latautua. Sain käskyn käydä tekemässä pidemmän ajomatkan, ettei akku taas seuraavalla käynnistyskerralla jysähtäisi. Niinpä sitten matkasin kauimmas mitä tiedän, Liminkaan, ja kävin ottamassa itsestäni ja Liminka-kyltistä selfien muistoksi. Ei siitä reissusta mitään hyötyä ollut; auto ei tänäänkään lähde liikkeelle: ongelmana on kuulemma ruostunut akun kenkä, joka on näin tuulisella ja sateisella ilmalla alkanut oireilla. Mikä siinä on, että jos alta 15 tuhatta ajettu auto päättää kosahtaa, se tekee sen kolme päivää ennen muuttoa ja perjantai-iltapäivänä kello viisi niin, ettei vahingossakaan olisi mikään korjaamo auki. En nyt tässä vaiheessa enempää lähde analysoimaan sitä, mitä mieltä olen elämästä.


Tänä päivänä on suuren loppurykäisyn aika: papereita ja muuta sälää lähtee roskiin säkkikaupalla. Käytetyt paristot ja romuelektroniikka viedään kierrätykseen. Polkupyörät pakettiautolla uuden kodin pihaan. (Olen varma, että minun tuurillani uudessa kodissa suoritetaan juuri tänä viikonloppuna pyöräparkkien tyhjennys, ja kaikki merkkaamattomat pyörät hävitetään.) Nyt siirrytään kertakäyttöastioiden pariin ja pakataan viimeiset arkikäytössä olleet astiat. Puutavara täytyy niputtaa kelmulla ja samoin muutamat särkyvät kehykset. Muutamat jutut täytyy vielä ruuvailla katosta ja seinistä irti. Kirppismyyntikasa on huvennut minimiin, ja pari noutoa on vielä edessä. Tänään täytyy tyhjentää vanha ruma tietokone, joka huomenna noudetaan.


Jos oikein paljon ajattelee asioita, jotka on vielä tehtävänä, niin eikö se edistäkin asioiden hoitumista? Jään vielä hetkeksi tähän istumaan ja hengittelemään, niin eiköhän pian ole valmista.


8 kommenttia:

  1. Tuoli näyttää olevan karvakamun mielestä täydellinen hankinta keskellä muuttoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elmo- ja Manu-raukoilta on nyt sängyn soodapesun jäljiltä pääsy kielletty makuuhuoneeseen. Toinen patja on vielä paljaana, kun se odottaa sitä päällisen nyhtämistä päälle.

      Elmo käy aina aika ajoin sievästi makuuhuoneen ovella ja luo sellaisen todella ressukkaisen, kärsivän ilmeen. Vähän kuopaisee kynnystä ja sitten surullisena lähtee toisaalle. Manuhan tykkää mennä piiloon nukkumaan, mutta Elmo kaipaa pehmeää alustaa, ja tämä muuttokaaos on ollut sille rankka. Tuoleista se tykkääkin kovasti :)

      Poista
  2. Ajatustyö on puolet tehdystä työstä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolet on siis tehty! Ei ole enää kovin paljon pakattavaa, mutta aivan hirveää silti. Ja loppusiivous kokonaan tekemättä.

      Poista
  3. Putsaa ne kengät itse. Ei siihen mitään korjaamoa tarvita. Jollain patapadalla käyt hinkkaamassa ruosteet pois ja johan toimii.

    Hienostihan teillä on mennyt ja tosi hienoa, kun dokumentoit muuttoprosessinne niin tarkasti meidän iloksemme! :)

    Paperit on kyllä kumma juttu. Pääasiassahan niistä pystyy luopumaan helposti kun ne eivät varsinaisesti ole mitään maksaneet, ja niitä heittää säännöllisesti kuitenkin pois. Silti muutossa ja suursiivouksessa tulee aina hirveät paperikasat poistettavaksi.

    Töissä 5 hengen firmassa muuttopakkauksessa tuli kaksi sulollista tavallista paperia ja yksi sulollinen tietosuojaroskaa. Ja se oli siisti toimisto, jossa ei lojunut paperipinoja pitkin ja poikin, vaan kaikki oli siististi kansioissa tilanjakajakaapeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, miten tämän sanoisi niin, ettei tarvitse hävetä. Me emme oikein ole autonrassaajaihmisiä. Akun kengän hinkuttaminen menee yli hilseen. Varmasti siinä saa tuhoa aikaan, kun ei tajua, mitä tekee.

      Paperit on pahoja juuri siksi, että ne niin näppärästi saa pois silmistä. Johonkin kansioon tai kaappiin vain nätisti nippuun yksi kerrallaan, ja kymmenen vuoden päästä ne saakin sieltä selkä vääränä kantaa roskakoriin.

      Poista
  4. Hyvin sulla on asiat. Nuo paperit ovat just noin. Onneksi nyt ollaan paljon e-laskuissa. Ihanat korituolit, hm hm kivasti painoa lisää morttelista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki saatiin muutettua, morttelit ja muut! Minun omat paperit mahtuu yhteen kansioon, mutta nyt käytiin läpi miehen papereita. Se ei ole omiensa kanssa yhtä tarkka :)

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!