torstai 29. syyskuuta 2016

Pian on kamat kasassa



Neljä päivää! Ei ole totta! Aikaa piti olla tuhlattavaksi asti. Eiliselle suunniteltu "viimeinen rykäys" meni ihan mönkään, kun löysin vielä tutkimattoman yläkomeron (täynnä tilulilu-laatikoita), ja kun se peevelin ullakkokin pääsi taas yllättämään. Senhän piti olla ihan tyhjä, mutta jotenkin sieltä irtosi vielä yksi iso pahvilaatikollinen ja pari sylillistä roskiin kannettavaksi. Ja sisälle tuotavaksi riitti epämääräinen läjä epämääräistä tavaraa, suksia sun muuta.


Viimeinen rykäys on siis siirtynyt aikataulussa hieman edemmäs, mutta jos en aivan väärässä ole, kiinteät kaapit taitavat olutlasikaappia lukuun ottamatta olla joka huoneessa tyhjät (parissa kaapissa pidetään vielä joka päivä käytössä olevia tavaroita, sellaista hillityn hallittua määrää). Tämä on paljon kaoottisempaa kuin olin ajatellut, vaikka aloitin pakkaamisen hyvissä ajoin.





Lähtevän tavaran myötä kuitenkin helpottaa. Vaatehuoneen kaapitkin haettiin vihdoin tänään, ja saatiin iso huolenaihe ja tilasyöppö jaloista pois. Kaappien kanssa meinasi tulla hätä käteen, kun myynti-ilmoitus ei aivan toiminut niin kuin olisi ollut suotavaa. Yksi tuli ilman kantoapua, ei saanut kaappeja mahtumaan hissiin, palautti ne takaisin. Toinen tuli peräti kahden muun noutajan (ja yhden lapsen) kanssa, mutta totesi perillä kaapit nähtyään, etteivät ne mahdukaan henkilöautoon. Kolmas varailija vitkutteli: sopi noutoajan, rupesi sitten vasta mittailemaan, muutaman tunnin päästä ilmoitti että "näillä näkymin" kaapit sopisivat heille mutta pitää vielä kysyä mieheltä mielipidettä. Pari seuraavaa päivää kului "illalla pääsemme noutamaan" -lupauksia odotellessa, kunnes lopullisesti hiljeni. Joskus nettikaupat tuntuvat hirveän vaikeilta ja raskailta.


No mutta neljäs kerta toden sanoo! Neljäs ostajaehdokas taisi aivan säikähtää, kun painotin tiukasti, että kantoapu pitää olla mukana, hissiin ei sovi eikä henkilöautoonkaan. Toivottavasti ostaja on yhtä tyytyväinen uusiin kaappeihinsa kuin minä siihen, että säästyttiin raahaamisen vaivalta!








Pahvilaatikot ovat taas loppu, ja jostakin sitä pakattavaa koko ajan vain riittää ja riittää. Kelmu on nyt hallussani, ja meinaan tänään kelmutella vaikeasti kannettavia tavaroita napakasti yhteen. Ehkä huomenna on loputkin kamat siististi kasassa?


8 kommenttia:

  1. Kyllä on kovasti vielä työtä ja jo tehty kovan homman, jaksamista edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Tänään käytiin tyhjäämässä nikkarointivarasto; toivottavasti huomenna olisi tavaran suhteen valmista. Sitten loppusiivoukset! Ja lopulta muutto.

      Poista
  2. Hyvin on jo kamaa kertynyt kasaan. Jaksamista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tänään päästiin kelmuttamaan vaikeita juttuja nippuihin! Sukset, sauvat ja jäkismailat on nyt niin nätisti nipussa että aijai! Kiitokset tsempeistä!

      Poista
  3. Mitähän sinä mahdat tehdä sitten, kun ei ole enää mitään muuttoraivaamista ja -pakkaamista?

    Sen verran paljon se on elämästäsi aikaa vienyt viimeisen vuoden aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se mielessä koko ajan on, kun on pikku paniikki jo muuton suhteen. Keväällä se kävi ensimmäisen kerran mielessä, mutta sitten taas asettauduttiin tänne vanhaan takaisin. Nyt on ihan oikea deadline tavaran karsimiselle ja ihan oikea kiire saada kaikki niin nippuun, että muutto onnistuu kolmella ihmisellä muutamassa tunnissa.

      Täytyy myöntää, että olen itsekin ihmetellyt, miten sitä rompetta voi niin paljon riittää, vaikka kuitenkin vuosi sitten kesällä viimeksi karsin rankalla kädellä. Nälkä on kyllä kasvanut syödessä, maku muuttunut ja muutenkin tullut toive vähäisemmästä painolastista. Juuri käytiin tyhjäämässä puutavaravarasto, ja sieltäkin löytyi vielä laatikollinen keskeneräisiä puutöitä. En muistanut niitäkään ollenkaan.

      Mitäkö teen, kun raijaaminen on ohi? Toivottavasti mukavia, mieltä ylentäviä asioita.

      Poista
  4. Ai että tämä on kiva blogi!! Yksi lemppareistani. Kirjoitat todella hyvin ja mielenkiintoisesti. Mahtavaa ollut seurata käden taiteilujasi ja muutenkin askareitasi. Tsemppiä muuttoon, kyllä se siitä, ja kuinka ihanaa onkaan sitten aloittaa elo uudessa kodissa.
    Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti, kiitos! :)

      Todellakin nyt on uuteen eloon ja kotiin ladattu odotusta! Siellä on umpirumat märkätilat, mutta silti odotetaan kovasti erityisesti omaa saunaa. Ja isoa parveketta. Siksi ostinkin eilen sinne uudet, leuhkat parveketuolit.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!