perjantai 23. syyskuuta 2016

Mahdoton takiainen (vitriinin kunnostus kenkkuaa)



Punasävyinen vitriini kenkkuilee, eikä suostu taipumaan tahtooni. Punainen väri, mitä ikinä se sitten onkaan, on imeytynyt todella syvälle puuhun, eikä hevillä irtoa.


Valo ja kärsivällisyys alkavat tältä iltaa olla koetuksella, mutta josko huomenna viitsisi vielä viimeistellä. Laikukkaaksi se silti jää, se on ihan varma.











Ihan mahdotonta saada kalustetta puupinnalle. Mutta josko pinta pian olisi sen verran tasainen, että pohjamaalin ottaisi vastaan. Rökäletappio tämä on, mutta jos ei vitriiniä saada entiseen loistoonsa, niin ehkä edes siedettävän siistiksi.


8 kommenttia:

  1. No onpa todella lujassa toi väri. Eikö peity maalilla, kunnon sellaisella. Minkä väriseksi haluaisit ton olevan ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, se on kyllä tosi tiukassa! Tasaiset pinnat lähti hiomakoneella, vaikeat reunat ja kaarevat muodot karhealla käsin hiomalla. Pieniin koloihin paras on siklin reuna, puukko on loistava kun rapsuttaa kiiltävää pintaa. Tänään aion koittaa vielä teräsvillaa!

      Olisin halunnut kunnostaa vitriinin ihan ennalleen. En olisi ruvennut sitä ollenkaan käsittelemään, jos ei pinta olisi ollut niin kauhean kulunut. Tykkään tuosta punasävystä. Sellakka ja vesipetsi oli jo ostettuna, joku lasyyri olisi vielä pitänyt tehdä pintaan.

      Kyllä tietenkin pinta peittyy, kun rupeaa maalaamaan. Jos laittaa pohjamaalin alle, peittyy ihan varmasti ihan mikä tahansa :) Tavoitteena oli saada pinta niin puhtaaksi ja tasaiseksi, että olisi päässyt levittämään sellakan: se kun on herkkä aine, ei peitä ja epätasaisuudet paistavat alta. Maalin kanssa ei tarvitse tuommoisista välittää.

      Poista
  2. Nyt tulee kuules ammattilaisen ohje! (Mieheni, ei minun :D), veteen sekoitettu ammoniakki levittää tuon jäljellä olevan värin! Väriä ei välttämättä tarvitse edes lisätä. Kokeiletko tätä, vai jatkatko jo valitsemallasi tiellä? T; AnuEe

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtava vinkki! Suuret kiitokset! Guuglettelin tuota ammoniakkia ja se on kai niin ja näin, saako sitä apteekista ostettua. Ja ilmeisesti on aika kallista. Mutta joissakin keskusteluketjuissa mainitaan Biltemat ja Motonetit, joista saa ostettua jotain litkua, jossa on ammoniakkia.

      Olispahan tässä nyt puteli niin pääsisi kokeilemaan! Tosin meinaan jatkaa valitsemallani, tuhoon johtavalla tiellä, kerran kalliit maalit on jo ostettu. Olen lueskellut sellakan levittämisestä, ja se vaikuttaa niin yliluonnolliselta velhotouhulta, etten tiedä miten siinä ikinä voisi onnistua: sellakka levitetään tollolla niin, ettei käsi saa koskaan pysähtyä pinnalle, muuten junnaa kai kiinni. Eli käden pitää olla liikkeessä ennen ja jälkeen pintaan koskemista, kaikki tehdään vauhdissa. En tajua, miten tuo ikinä voisi onnistua esimerkiksi reunoissa ja vaikeissa pienissä kohdissa. En usko että pystyisin tuohon.

      Mutta tosi paljon kiitoksia vinkistä! Olen keväästä asti kysellyt tämän vitriinin kunnostamiseen neuvoja eri palstoilla, ja olet (tai miehesi on) ensimmäinen joka mainitsee ammoniakin! Näihinkin löytyy vähän yhtä jos toista vinkkiä: netistä lueskelin, että joku oli muka kuumailmapuhaltimella poistanut sellakan. Toisella palstalla joku toinen sanoi, että kuumailmapuhaltimella saa vain värin poltettua entistä tiukemmin puuhun.Itse kokeilin kuumailmapuhallinta tosi varovasti yhteen kulmaan, siihen pintalismaan ainoastaan, ja se vain lämmitti päällimmäisen kerroksen. Minusta se lismaiseksi muuttunut lima on supervaikea poistaa. Helpompi on rapsutella kova, kiiltävä pinta raa'alla voimalla.

      Pitäisi olla sellaisia irrallisia kalikoita, joihin saisi mielin määrin kokeilla eri tekniikoita ilman, että saa kauheaa tuhoa aikaiseksi.

      Poista
    2. Juu, vinkki oli huonekalurestauroijalta, joten oletan että hän tietää mistä puhuu. Se sellakan levitys onkin ihan velhojen hommaa juu, ja jonkun sata kertaa pitäisi se pintakin kai käydä läpi että tulee hyvä, sitä kutsutaan puleeraukseksi. Sitä ammoniakkiakaan ei saa ihan nuin vain, tuo on sitä tilannu jostain mystisestä paikasta. Että ymmärrän kyllä ettet itse lähde tähän touhuun. Sievä siitä varmasti tulee maalipinnallakin :) AnuEe

      Poista
    3. Haha! Olen käyttänyt puleeraamista synonyyminä epämääräiselle puuhastelulle, sellaiselle edestakaiselle puljaamiselle. Jollekulle on tietenkin muodostunut sellainen käsitys, että olen todella etevä sellakan käsittelijä.

      Keväästä asti mietin tuota sellakkakäsittelyä, lueskelin sieltä täältä ja lopulta päädyin pitkällisen pohdinnan jälkeen siihen, ettei minusta ole siihen. Tuo on jotakin niin erityistaitoa vaativaa, että pitäisi olla mukana ja nähdä, kun joku asian osaava homman hoitaa. Sitten voisi testata itse jollekin joutopuulle :)

      Pohjamaali on nyt pinnassa, ja vitriini näyttää huisin hienolta! Jos olisin ulkopuolinen, antaisin itselleni satikutia moisesta hyvän huonekalun pilaamisesta ja modernisoimisesta, mutta itse olen itseeni typerän tyytyväinen.

      Taas pitää jaksaa odottaa huomispäivään, että pohjamaali kuivuu. Miten eivät kehitä sellaisia maaleja, jotka saisi heti maalata päälle!

      Poista
  3. Minä tällä viikolla maalailin kulunutta punaista laatikkoa valkoiseksi. Ajattelin oikeista ja sutia vaan valkoista maalia, ilman pohjamaalausta. Nyt mulla sitten on vaaleanpunainen laatikko :D
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! No toivottavasti vaaleanpunainen laatikko on mieluinen! Kyllä se pohjamaali vaikuttaa vähän sellaiselta jutulta, ettei parane siinä kitsastella tai lintsata :)

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!