tiistai 2. elokuuta 2016

Viherkasviarmeija



Tukkajutuista siirrytään sulavasti kukkajuttuihin! Viherkasveista toivottiin oikein erityisesti postausta, ja innostuin ajatuksesta, vaikka olenkin maailman toivottomin viherpeukalo. Onneksi pahin virhe kasvien hoidossa on liikakastelu, ja siitä ei meidän taloudessa ole toden totta huolta :)


Meidän kodin kasvit mahtuvat näpsäkästi yhdelle ainoalle ikkunalaudalle, kodin aurinkoisimmalle paikalle olohuoneeseen. Viherkasvit tuovat kotiin mukavaa kodikkuutta ja eloa. Omaan silmään kasvit näyttävät parhailta yhteen paikkaan aseteltuina; hoitokin on vaivattomampaa, kun kaikki ovat samassa paikassa. Koen pientä maailmantuskaa kasvien suhteen: vaikka kasvi olisi millainen reuhkana, sitä ei sovi heittää pois, jos se ei ole todistettavasti kuollut. Keväällä meni hermot, ja laitoin pois muutaman kasvin, ettei joka nurkka olisi täynnä kukkaruukkua. Olohuoneen ikkunalaudalla kasvavat kasvit ovat osoittautuneet sen verran sitkeiksi tapauksiksi, että ne ovat selvinneet jopa minun hoidossani.


Joitakin vuosia pidin suojaruukkuja kauneimpina ruukkuvaihtoehtoina, mutta yksi kerrallaan suojaruukut ovat vaihtuneet saviruukkuihin. Kasvit tuntuvat voivan niissä hyvin, ja minusta vähän kämäiset ruukut näyttävät sieviltä. Keväisin vaihtelen multia ja siirrän kasveja suurempiin kippoihin, paitsi nyt tänä keväänä, kun ei ajatus innostanut. Ihan joskus kärrään kasvit kylpyhuoneeseen, pesen lautaset ja suihkuttelen lehdet pölyttömiksi. Joskus luin, että kuiva ilma on kasveille pahempi kuin kuiva multa. Suihkepulloa saisi kyllä suihkutella säännöllisesti, jos haluaisi pitää kasvinsa tiptop-kunnossa.





Anopinhammas on vanhin viherkasvini. Alkujaan nappasin ensimmäisen rönsyn äidin kukasta varmasti ainakin kymmenen vuotta sitten. Anopinhammas on ihan mahdoton rönsyilemään, ja siitä ensimmäisestä kappaleesta olen jakanut kymmeniä ja kymmeniä uusia kasveja. 


Kun anopinhammas saa mullanvaihdossa lisää tilaa ruukkuun, se levittäytyy pian laajemmalle. Anopinhampaan kanssa on ollut pakko olla tiukkana: jos olisin säästänyt kaikki rönsyt, anopinhammas olisi vallannut kaiken elintilan ja syrjäyttänyt meidät kokonaan. Tätä kasvia on mahdoton saada kuolemaan.




Vuosi sitten lahjaksi saatu viherkasvi lienee tulilatva.  Se on kesän aikana hujahtanut pituutta aurinkoa kohti ja vaatisi jo isomman ruukun.





Finelin punaisessa kipossa on mysteerikasvi, joka on myöskin äidiltä napattu. Minulla on sellainen mielikuva, että tämä kasvi kasvattaisi näyttävän kukan lehtien keskelle. Joku värikäs, iso, limainen kukka?

 



Keväällä juurrutettu tulilatva on menossa kaverille. Emokasvi ostettiin marketista kolme ja puoli vuotta sitten. Tämä oksanpätkä katsesi emokasvista vahingossa, mutta se lähti juurtumaan vesilasissa. Nyt se on toispuoleinen reppana. Itse emokasvi oli niin ruma ja karsea, että heitin sen lopulta pois. Kaupasta ostettaessa tulilatvat kukkivat kauniisti pientä kukkaa. Itse en ole koskaan saanut mitään kasvia kukkimaan uutta kertaa.
 




Sitruunapuu on ostettu Ikeasta vuosi tai pari sitten. Se kasvoi ihan oikeita, isoja keltaisia sitruunoita, ja talven pimeillä pukkasi kovasti uutta kukkaa ja hedelmää. Vuodenaika oli aivan väärä, ja nuput irtoilivat itsekseen. Sitruunapuu elää selvästi väärässä rytmissä: kesän aikana se ei ole tehnyt ollenkaan uusia kukkia.


Sitruunapuukin on yllättävän sitkeä. Keväällä sen näytti kuolleelta karahkalta, mutta kun napsin kuivuneita oksia sivuleikkurilta, se rupesi taas kukoistamaan. Nyt ikkuna taitaa olla turhan aurinkoinen, kun lehdet kellastavat liiaksi. Aina joskus kiikutan sitruunapuuta toiselle ikkunalle parempaan valoon siksi, kunnes se rupeaa voimaan paremmin.












Kaikkein parhaita ja sitkeimpiä kasveja tuntuvat olevan ne, jotka on joltakulta toiselta napsittu. Monet kaupan kasvit nuupahtavat nopeasti kotioloissa, mutta kotona kasvaneet ovat varmaan tottuneet sen verran heikommalle hoidolle, ettei niitä maisemanmuutos paljon hetkauta. Kotona kasvatetut kasvit ovat hyviä myös siksi, ettei niiden mukana varmasti tule öttiäisiä niin kuin kaupan kasvien mukana joskus tulee.


Olohuoneen ikkunalaudan kasviarmeija tulee pian menettämään miehitystään, jahka puoli vuotta kaverille matkalla ollut tulilatva saadaan toimitettua oikeaan osoitteeseen ja jahka tuo laitimmainen puolikuollut karahka kohtaa bioroskiksen. Yksi kasvi olisi liian vähän, kymmenen liikaa: muutaman kukan rykelmä on juuri sopiva määrä!


10 kommenttia:

  1. Mysteerikasvisi saattaa olla kliivia, vanha ja perinteinen huonekasvi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se tosiaan onkin! En ole tainnut nimeä koskaan kuulla, vaikka kasvi on ollut äidillä ikiajat. Se tosiaan tekee kukkaa, joka töhkää kauheasti.

      Poista
  2. Kliivia, mysteerikasvisi...

    VastaaPoista
  3. Mä tykkäisin rahapuusta. Tuo vois olla kliivia, vähän saman näköinen kun on mulla. Ei kuki jos on ottanut emokasvista alun. Niin mä tein, kukkii kylläkin mutta voi mennä useampi vuosi odotteluun.
    Mä ostin anopinhampaan.......siitä kasvoi anopinkieli :) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole väliksi, jos tämä ei koskaan puhkea kukkaan. En oikein edes tykkää kukkivista kasveista, vaikka jännäähän se tietenkin on nähdä, jos on saanut kasvinsa niin hyvin hoidettua, että se jaksaa pukata hedelmää :)

      Anopinkielet on myös tosi kivoja! Ne näyttää mukavilta vaikkapa kolmen rykelmissä korkeissa lasimaljakoissa :)

      Poista
  4. Kiitos tästä postauksesta :) Tämän vastasi hienosti pyyntööni. Oli kiva tutustua kasveihisi!

    Minäkin arvelen mysteerikasvisi olevan kliivia. Itsellänikin sellainen on, mutta se vaan kasvattelee vihreitä lehtiään eikä kukinnasta ole tietoakaan... Nyt se saa olla parvekkeella pitkälle syksyyn. Joku nimittäin sanoi, että se edistäisi kukkimista. Saas nähdä.

    Kukkien myötä olen hurastanut vanhoihin ruukkuihin. Vaihtelen kukkien ruukkuja useasti, eli jonkinlainen sisustusvimmani purkautuu niissä. Niiden ongelma on vain säilytys: ruukut vievät paljon tilaa pienessä kerrostaloasunnossa. Jos joku kertoo niille toimivan säilytysratkaisun, olisi onnellinen :) Nyt hyllyt notkuvat ja ruukun etsiminen hyllyn takarivistä on liki vaarallista - sekä kiipeilijälle että ruukuille.

    Se sama nimetön kommentoija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä! :)

      Kliivia se mysteerikasvi tosiaan oli. Äidillä on yksi oikein iso ja varmasti vanha kliivia, joka kukkii mahtavasti. En edes muista kukan väriä, mutta se on jäänyt mieleen, että kukasta irtoaa töhkäistä mahlaa :)

      Mulla oli vielä keväällä aivan valtavasti ruukkuja ja kukkien tarpeita, kaksi Ikea-säkillistä. Kyllästyin romppeen määrään ja myin ne setteinä pois. Jos asuisi omakotitalossa, voisi varata piharakennukseen sellaisen kukkaruukkutilan niin, ettei koskaan tarvisi tavaramäärällä päätään vaivata. Mutta kerrostalossa kaikki tuommoinen vie valtavasti säilytystilaa. Ja etenkin silloin, kun on muutto mielessä, voi vain kuvitella miten mukavalta tuntuu kantaa paikasta toiseen valtavia kukkaruukkukasoja. Huh, olisipa vain yksi taulu, yksi kasvi ja siinä se!

      Eli en osaa kertoa ruukkujen säilytykseen vippaskonstia. Mutta jos ne ruukut on sinulle tärkeitä, tokihan niitä täytyy olla. Ehkä joku muu tavarakategoria ei ole niin tärkeä ja sieltä pystyisi nipistämään lisätilaa? :)

      Poista
  5. Joskus olen kuullut tuosta kliivian kukkimisesta ja muusta maallisesta elosta että on varsin kranttu, hermostuu kaikenlaisesta kääntelystä ja paikansiirrosta joka ei siis ainakaan edistä kukkimista. Mutta rupesin epäilemään koska mummolastani äiti haki ison kukkimattoman kliivian ja eipä montaa kuukautta odoteltu kun puski ison kukan ja perään vielä toisen, selvisi mullavaihdosta ja on kukkinut tasaisesti aina vaan lisää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet kukat on kranttuja, orkidea varmaan etunenässä. Mutta toisilla vain on sellainen viherpeukalo, että saa kasvit kukkimaan kerta toisensa jälkeen.

      Siirtelystä monet kasvit tuntuu tykkäävän kyttyrää, mutta jos on oikein kärsivällinen, niin saattavat hyvinkin ruveta kukoistamaan :) Mulla ei omien kasvien suhteen ole mitään odotuksia. Hyvä kun muistan joskus kastella.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!