lauantai 25. kesäkuuta 2016

Juhannuspyykki



Melko epäjuhlavaa ja epäsopivaa näin juhannuksena postata pyykinpesusta. Mutta minäpä olenkin niin kapinallinen, että juhlapyhänä puuhaan arkiasioita! 


Oli tarkoitus eilen pestä iiiiso kasa pyykkiä, mutta kävikin niin, että menin vastoin parempaa ymmärrystä imuroimaan, vaikka pesukone oli päällä, ja sitten sulake taas paloi. Ei ollut ensimmäinen kerta. Tarkemmin sanottuna taisi olla sadasviideskymmenes kerta. Jossain tuolla viidennenkymmenen ja kuudenenkymmenen kerran kohdalla olisi ehkä ollut odotettavaa painaa kaaliinsa, ettei pesukonetta ja imuria käytetä samaan aikaan, mutta silti uhallani päätin taas koettaa. Ehkä se sulake sittenkin tällä kertaa kestää? Ei, ei se kestä. Meidän sodanaikuinen sähkötaulu iskee sinistä salamaa, kun sulakkeen vaihtaa, enkä uskalla siihen koskea. Eihän se tietenkään oikeasti voi vaarallista olla, mutta silti pulssi nousee, kädet hikoavat, alkaa huolettaa että hikoilevat kädet ja salamaa iskevä sähkötaulu saavat aikaan jonkin massiivisen räjähdyksen ja sitten kädet hikoilevat entistä enemmän. Piti odottaa sulakeasiain vastaava kotiin ennen kuin saatiin pistokkeiden sähköt taas takaisin. Sillä välin elin askeettista elämää, laadin toimintasuunnitelman jatkoa ajatellen, muistuttelin itseäni kynttilöiden säilytyspaikasta ja latasin puhelimen ehtyvää akkua kylppärin peilikaapissa (siihen tulee sähkö eri sulakkeelta, oli ainoa toimiva pistoke). Kun sähköasiain vastaava palasi kotiin, sain kuulla valitusta siitä, etten ikinä pärjäisi siinä syrjäisessä ja alkeellisessa hirsimökissä, josta haaveilen.


Ensimmäistä kertaa tälle vuodelle vakaa sää ja oma pyykkäysinto näyttivät kohtaavan niin, että vein pyykit ulos kuivumaan. Joulun alla ompelemani pyykkityttö (pussukka jonka sisällä on pyykkipoikia) pääsi ensimmäistä kertaa pihalle asti. Olihan se ihan kätevä!





Tiskikone hajosi alkuvuodesta, emmekä ainakaan vielä ostaneet uutta konetta tilalle: pienessä keittiössä tiskikoneelta vapautunut tila alkoikin yhtäkkiä kiehtoa enemmän kuin tiskikoneen kieltämättä kiitettävät tiskausominaisuudet. Ilman tiskikonetta pärjää (no kiikun kaakun), mutta pesukone taitaa kyllä olla aika pakollinen. Vai onko joku joskus koettanut pesukoneetonta elämää? Lakanapyykkiä varten pitäisi varmaan olla sadan litran kattila ja pihalla ulkotulimahdollisuus. Joku airo keittämistä varten ja itse keitettyä lipeää. Niin ja tietenkin järvi ja vene huljuttelua varten.
 







Uudella paikalla oleva ruokapöytä on osoittautunut ihan mahdottoman monitoimiseksi: se toimii myös kodinhoitohuoneena.
 




Onneksi näyttää satavan niin, ettei tule paineita olla sosiaalinen tai lähteä ulos reippailemaan. Saa rauhassa homehtua sisätiloissa keskenänsä ja viikkailla menemään! Ihan parasta :)


8 kommenttia:

  1. Ihana toi koppa missä sinulla pyykkiä. Mahtavat ilmat on kuivat pyykkiä, ja tuoksuvat hyvälle.
    Mulla on tollanen koppa koiran nukkumapaikkana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ihana pärekori :) Otin sen ihan oikeaan pyykkikäyttöön sen jälkeen, kun muovinen meni hajalle. Ajattelin, etten raaski sitä sotata näin arkisessa työssä, mutta eipä se ole tuosta miksikään mennyt!

      Meillä on koirille sukulaisen nikkaroima ihana peti, mutta koirat eivät sitä huoli. Nukkuvat mielummin siellä missä ihmisetkin. Ovat tottuneet liian hyvälle. Koiranpedistä tein sisustuselementin; siinä on tällä hetkellä retrotäkkejä.

      Hain muuten pyykit pois viime tingassa, kun täällä alkoi sataa. Mahtavia ilmoja kesti joitakin tunteja :)

      Poista
  2. Heippa!

    Sinulla näkyi joku postaus takaperin keittiön mustissa puutuoleissa siniset pehmusteet? Mistä ne mahtaa olla hankittu, kun sopivat noin passelisti tuoleihisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Mustat keittiön puutuolit on Ikeasta ja veikkaisin että ne pehmusteet myös! Molemmat on moooooonta vuotta sitten ostettu, eli en usko, että niitä samoja pehmusteita sieltä löytyy. Ehkä eri kuosilla? Ne on kyllä hyvät pehmusteet: pysyvät tarranauhoilla napakasti paikoillaan, ja ovat tosi hyvin kestäneet pesua.

      Poista
  3. Minulla ei ole ulkona pyykinkuivaus mahdollisuutta, niin näyttää niin ihanalle touhulle.
    Osallistu kastehelmi kakkuvadin arvontaan mun blogissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kellarissa myös yhteiset kuivaustilat, jonne vien jos viitsin. Mutta ulkona pyykki kuivuu kyllä ihanan raikkaan tuoksuiseksi :)

      Poista
  4. Joulun alla arvonnassa voittamani pyykkityttö on meillä ahkerassa käytössä ja vilahtikin yhdessä postauksessani https://kotosella.blogspot.fi/2016/05/puuhapaivitys.html
    Tyttö on osoittautunut oikein hyväksi apuriksi. Kiitos vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Onpa kiva kuulla! Ja onpa tosi hassua nähdä oma ompelus ihan toisessa ympäristössä :)

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!