tiistai 19. huhtikuuta 2016

Vuokraseinien kivi-paperi-sakset -kisan voittaa....



Mikähän siinä on, että kun yksi asia alkaa rempata, kaikki muukin hajoaa samalla kertaa? Tiskaritonta elämää on nyt vietetty reilusti kuukausi, ja hirvittävän ähkimisen, empimisen, soutamisen ja huopaamisen jälkeen kone sai lopulta lähtöpassit. Sitä kun on niin tumpelo, ettei ole minkään maailman kykyä korjata rikkonaista kodinkonetta, joutuu turvautumaan ammattilaisiin. Ja kun turvautuu ammattilaisiin, joutuu pulittamaan 69 euroa tunti plus matkakulut. Tuntien määrä on tietysti ennalta-arvaamaton, mutta lähtökohtaisesti lähempänä useaa kuin yhtä ainoaa tuntia. Olin juuri maksanut lapsen pyörän perushuollosta 295 euroa (oikeasti - sain vielä 42 euroa alennusta), joten päätin, että vanha tiskari saa nyt olla. 


Kyllä uuteen opetussuunnitelmaan olisi ehdottomasti pitänyt sisällyttää sellaisia asioita kuin polkupyörän perushuolto ja tiskikoneen korjaus. Meillä ainakin menisi niin paljon paremmin, jos nämä taidot olisivat hyppysissä.
 

Sinne se nyt meni, astianpesukone, heipä hei! Keittiössä on pikkuisen enemmän tilaa hengittää, mutta tiskaamisessa on huikean paljon enemmän vaivaa.











Saatiin myös järjestyksessään toisten kosteusmittausten tulokset; kolmannet mittaukset tehdään piakkoin. Jos lukemat viimeksi olivat 60-70, olivat ne nyt 30-40 samoista nurkista. Entten tentten, kummilla lukemilla mennään! Selitys vaihteleviin tuloksiin lienee erilaisissa mittaustavoissa: ensimmäiset mittaajat ottivat lukemat hitaasti mittaamalla aivan nurkasta (joissa on silikonia, joka vääristää lukemat), jälkimmäinen mittaaja nopeasti liukuvaan tahtiin pitkin katon rajaa.


Toivo elää, ettäkö täällä olisi vain sisäilmaongelma. Se on ainakin selvä, ettei asunnossa ole riittävästi korvausilmaa, minkä vuoksi painovoimainen ilmanvaihto ei jaksa toimia oikein, jolloin kosteus ei pääse poistumaan. Se uusi hormituuletin on muuten aivan vitsi. Se käy - kirjaimellisesti - tuulella!


Toivottavasti huono sisäilma on ainoa ongelma; siihen kun on helpompi puuttua kuin homeisiin seiniin. Käytiin nimittäin viikonloppuna katsomassa yhtä vaihtoehtoista vuokrakämppää, joka jo meinattiin ottaa, mutta ei sitten kuitenkaan. Asuntoon oli nimittäin vastikään tehty pieni pintaremontti tapetoimalla seinät. Yritin ihan oikeasti miettiä läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot, miten minä ja perhoskuvioinen, lilasävyinen olohuoneen tapetti voisimme elää sopuisasti yhdessä, mutta en vain keksinyt keinoa. Monta metriä violettia perhostapettia. Sitä ei peitetä millään. Sitten olisi pitänyt ruveta korostamaan sitä mitä ei voi peittää. Miten violettia perhostapettia korostetaan? Mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän alkoi ahdistaa.


Kuulostaa varmasti todella typerältä, mutta perhostapetti nousi lopulta kynnyskysymykseksi. Vuokraseinien kivi-paperi-sakset -leikissä tapetti päihittää aina kaikki muut: omaa mieltä miellyttämättömät maalatut seinät voisi aina maalata uudelleen, mutta juuri laitetuille tapetille ei ole mitään tehtävissä. Ei hyllyjä, ei tauluja, eikä varsinkaan mahdollisuutta peittää kuvioita. Sitä olisi niin kuin kylässä vieraassa paikassa. Kylässä perhosten luona.


Pakkaaminen jatkuu entiseen tapaan, vaikka tulevasta ei ole mitään tietoa. Odotelkaamme siis, mitä kosteusmittaus numero kolme sanoo. Kahden ensimmäisen mittauksen perusteella sanoisin, että homma on kuin teelehdillä ennustaisi!


5 kommenttia:

  1. Meillä hajosi pääsiäslauantaina..lankalauantaina pyykkäri: Ei edes harkittu korjaamista, kun oli todella vanha kone. Mentiin Giganttiin ja sattui olemaan juuri alennusta 20 % suurista kos
    dinkoneista...kerrankin oltiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan....sillä ilman pyykinpesukonetta ei yksinkertaisesti tule toimeen..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taas oli alkujaan niin halpa tiskari, että korjaushinta tuntui siihen nähden suurelta. Tuo pyörän perushuoltokin oli niin tolkuttoman kallis, että uuden olisi saanut, jos olisi yhdistänyt viime vuonna käytettynä ostetun pyörän hinnan ja korjauskulut yhteen. Nyt on tullut tehtyä monta hölmöä säästöostostosta, jotka sitten kostautuvat korjauskuluissa.

      Pyykinpesukonetta ilman ei kyllä tosiaan voi olla! Ehkä jotkut sukat ja paidat voisi pestä käsin ja päällivaatteiden pesua sitten säästellä, mutta lakanapyykki - onnistuuko semmoinen edes käsipelillä?

      Poista
  2. Siis oikeesti - pyörän perushuolto 249 euroa. Etkö kysynyt huollon hintaa etukäteen? Onko koko pyörä rakennettu uusiksi ;) . Perushuolto normihinta kyllä pyörii satasen pinnassa .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kun 295! Olisi ollut 337 euroa, mutta sain alennusta :)

      Kyllä tuo summa ihan oikein meni; luulin vieväni pyörää kumin vaihtoon, mutta siinä olikin ihan törkeän paljon vaikka ja mitä pientä, joista sitten kertyi iso summa (kumit, jarrupalat, polkimet, polkimien akseli, jarrujen joku hihna ja lopulta koko takavanne). Varaosien osuus oli sata-jotakin euroa, työ loput.

      En kysynyt hintaa etukäteen, kun luulin, että kumi vain vaihdetaan ja oletin sen olevan kohtuullisen edullista, mutta sitten myyjä alkoikin luetella korjattavia asioita. Hinta ei siis tullut yllätyksenä maksaessa vaan pyörää jättäessä. Harmitti vietävästi, koska pyörä ei ole kovin kauaa ollut käytössä, ja se ostettiin käytettynä muka "täysin huollettuna". Saattoi ollakin, mutta oli käytetty niiiin huonolaatuisia osia, että esimerkiksi päällykumit lohkeilivat jo, vaikkei pinta ollut yhtään kulunut.

      Itse huomasin näistä puutteista ainoastaan tuon puhjenneen sisäkumin :) Onneksi se pyörä käytettiin oikeasti huollossa sellaisella, joka niistä jotakin tietää, niin on taas turvallinen ajaa. Kuulemma koko takapyörän vanne oli niin kulunut, että oli vaarassa napsahtaa poikki :O

      Lapussa kuitenkin luki, että perushuolto. Ehkä täyshuollossa vaihdettaisiin runko ja asennettaisiin moottori?

      Poista
    2. Täytyy vielä tulla lisäämään, ettei jää väärää kuvaa: tuo pyörän korjauksen hinta oli ihan oikea hinta siihen nähden mitä sille tehtiin, mutta ei osattu odottaa, että siinä on niin paljon korjattavaa. Onneksi myyjä kertoi jo etukäteen, mitä pyörälle pitää tehdä, koska oletin, että pelkkä kumi pitää vaihtaa, ja olisin ollut tosi järkyttynyt jos hinta olisi tullut ilmi vasta maksaessa. 300 euroa on kuitenkin iso raha, mutta sen järkytyksen yli olen jo päässyt. Vielä pahempi olisi ollut, jos tosiaan olisi vaihdettu pelkkä kumi ja jätetty huomiotta muut puutteet niin, että se vanne olisi sitten napsahtanut ajaessa poikki.

      Tietenkin työ maksaa ja niin sen pitääkin maksaa, mutta juuri siitä syystä ajateltiin, ettei tiskarin korjaus ole hintansa väärti: korjauksen hinta ylittää helposti halvan koneen alkuperäisen hinnan.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!