keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Näilläkö pärjää? Väljyyttä vitriinissä



Ihan muutamaa astiaa lukuunottamatta kaikki särkyvä on vihdoin pakattu laatikoihin! Nyt on monta astiakaappia tyhjänä, ja kasailin kaikki loput arkiastiat vitriinikaappiin.


Ei se määrä nyt näemmä enää tällä tapaa näytäkään niin mahdottoman pieneltä kuin olisin odottanut. Omasta mielestäni jätin jäljelle vain rippeet, mutta onhan tässäkin jo vaikka kuinka paljon astioita! Nämä kipot ja kupit ovat meillä useimmin käytössä, ja jos kaikki laatikoihin pakkaamani astiat yhtäkkiä räjähtäisivät tai häviäisivät, pärjäisimme silti. Ehkä nippa nappa, mutta pärjäisimme.





Vitriini näyttää muuten paljon paremmalta tällä tapaa väljästi täytettynä. Uskomatonta, etten ole koskaan tullut ajatelleeksi saati kokeilleeksi! Täytyypä muistaa ensi kerralla, ja laittaa muut astiat toisaalle. Taustalevynkin voisi maalata tai tapetoida uudestaan. Vähän harmittaa, että aikanaan menin alkuperäisen levyn maalaamaan, mutta sille ei nyt mitään enää voi. Mitäs uutta tuonne taustalle keksisi? Jotain iloista, värikästä ja pirtsakkaa ehkä! Raaskisiko ostaa jotakin hienoa tyyristä tapettia?





Vaatehuoneessa ja kylpyhuoneessa on meneillään homepesu, minkä vuoksi tyhjensin vaatehuoneen hyllyt. Hyllyillä olleet vaatteet täytyy pestä ennen pakkaamista, joten päätin sijoittaa ne tällä välin sikin sokin lattialle. 


Vielä eilen makuuhuoneeseen ladottu laatikkokasa näytti järjestelmälliseltä, mutta sitten aloin käydä läpi askartelukaappia. Ai että miten vihaankaan tätä tavaramäärää. Eihän tästä tule yhtään mitään!





Makuuhuoneen laatikkopinoista löytyy kaikki tämän talouden kirjat, lautapelit ja ei-välttämättömät astiat. Vaikka kuinka monta päivää pesemistä ja pakkaamista ja ainoastaan kolme surkeaa kategoriaa valmiina! Haaveilen siitä, että saisin rajattua muutettavan tavaran määrää vaikkapa 75 % nykyistä vähemmäksi (tai ehkä 30 %). Vaikea on kuitenkin karsia. Toisaalta taas käyttöastioiden esille jättäminen yllyttää kokeiluun: mitähän jo pakattuja astioita tulisin kaipaamaan? Jospa tämä olisikin sellainen sadan (no, muutaman tuhannen) tavaran haaste, jossa tarvittava tavara otetaan esille vasta sitten kun sitä tarvitsee. Jos ei tarvitse, tavara saa jäädä.


Missähän vaiheessa alkaisin ikävöidä jotakin niiden ullakolle raijattujen laatikoiden sisällöistä, joista löytyy vaikkapa korjausta odottavia vaatteita? Sitä villapaitaa, jossa on kiva kuvio, mutta armoton reikä, minkä vuoksi siitä olisi tarkoitus ommella sohvatyyny? Kaipaisinko ehkä sadan vuoden päästä? Olisiko mahdotonta ajatella, että en ehkä ikinä?


Mielessä on alkanut kirkastua uusi, vielä viimeistelemätön visio tulevan kodin sisustuksesta: vähemmän tavaraa, simppelimpi kokonaisuus. 50-60-lukujen linjakkuutta, maltillinen määrä huonekaluja. Yksi kirjahylly, jonka tehtävänä on kannatella kirjoja. Yksi sohva, jossa istutaan. Yksi sohvapöytä, jolle voi laskea kahvikupin. Järkevä määrä kahvikuppeja joista valita? (Meneekö tämä jo liiallisuuksiin; en ehkä pysty karsimaan astioita. Paitsi jos saa aloittaa miehen eriparisista olutlaseista.)


Jos nyt jo pelkkä pakkaaminen tuottaa hirveää päänvaivaa ja ahdistusta, mietin tuskaisena sitä päivää, kun tavara pitää oikeasti kantaa tästä torpasta seuraavaan. Siihenhän pitää varata viikko! Nyt kyllä otan itseäni niskasta kiinni ja rupean karsimaan oikein tosissani. Astioiden suhteen en kyllä lupaa yhtään mitään; ne on tyystin suojattu karsimiselta!


4 kommenttia:

  1. Hyvä, hyvä! Tämä on erinomainen laboraatio siitä, kuinka vähällä tavaralla pärjää oikein mukavasti. Kaikki sen yli menevä on estetiikkaa (kuten teillä), pientä arjen luksusta (pelit, kirjat, harvemmin tarvittavat arkitavarat) tai sitten ylimääräiseksi muuttunutta roinaa. Etenkin tuota viimeistä kategoriaa on kaikilla, jotka eivät ole säännöllisesti karsineet tavaraa.

    Omalla kohdalleai karsiminen on ollut helpointa aloittaa parittomista asioista. Myös astiat saivat kyytiä sillä tavalla. :) Jos on paljon muumimukeja tai muuta Arabian tms. sarjaa, saivat ne, joita oli vain muutama, lähteä.

    Etenkin jos muutatte vain väliaikaiseen kämppään, ei laatikoita kannata purkaa siinä välissä. Haet tavaraa esille sitä mukaa kun sitä oikeasti tarvitset ja seuraavaan muuttoon pakkaat ne erilleen. Jäljelle jääneistä kamoista valkkaat ne, jotka on kiva vaikka ei välttämätöntä omistaa ja loput sitten pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota ylimääräiseksi muuttunutta roinaa on ihan luvattoman paljon! Varasto on aina ollut meille sellainen dumppauspaikka, ettei sitä ole koskaan saatu järkevään kuosiin, vaikka joka vuosi siellä yritän käydä hääräämässä. Viime kesän massiivisen raivausoperaation jälkeen ei ole iiiiiihan hirveästi tullut uutta tavaraa taloon, mutta taisin sittenkin olla liian lepsu raivatessa! Paljon on sellaista tavaraa, minkä olisi voinut ihan suosiolla viime kesänä raivata pois.

      Saa nähdä, mihin tästä päädytään! Jos asuttaisiin jo valmiiksi jossakin vanhassa omakotitalossa, josta ei tarvitsisi mihinkään siirtyä, en varmasti jaksaisi murehtia tavaran määrää. Joku varasto saisi ihan rauhassa olla täpötäysi, mutta nyt kun tietää, että se tavara pitää jonnekin kantaa, masentaa jo valmiiksi.

      Poista
  2. Me asutaan omakotitalossa ja ollaan pohdittu josko myytäisiin talo kylppärirempan jälkeen ja muutettaisiin tyttären lukioajaksi vuokralle ja sitten sen jälkeen kohti uusia seikkailuja. Pohdiskelin eilen illalla asiaa ja ahdistuin kyllä totaalisesti, meillä on niin järkky määrä astioita etten tiedä mitä niille tekisi. Kaikkia ei tarvi, mutta en mie niistä luopuakaan haluaisi. Minkä kokoinen asunto meidän pitäisi vuokrata? Neljä huonetta ja erillinen varasto jostain?!? Mihin sitä tavaraa tarttee ja mistä voisi luopua? Entä kaikki muu kama??? Apu-vaaaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi minä niin ymmärrän! Ja jotkut astiat vielä menevätkin, jos ovat kivoja ja ihania, mutta se sekalainen rompe! Ei ole tottakaan! Mulla on vielä sellainen juttu, että olen lupautunut kesäksi tekemään tutun pippaloihin koristelut (ompeluja, askarteluja, sen sellaista) ja tiedän, että esimerkiksi tyynyihin tulen tarvimaan pian fyllinkiä (= ne risat, korjausta odottavat vaatteet käy aivan passelisti). Mutta miten tässä hötäkässä rupeaa säästelemään laatikkotolkulla askartelumateriaalia? Sitä tosiaan on laatikkotolkulla. Mutta miten typerää olisikaan heittää ne juuri nyt pois, kun aivan kohta niitä tarvin.

      Erillinen varasto rompetta varten kuulostaa tyyriiltä ratkaisulta. Saako niitä edullisesti? Koska sittenhän voitte ihan suosiolla muuttaa pienehköön / sopivaan asuntoon vuokralle, raijata siististi pakatut ja selkeästi nimetyt laatikot erilliseen varastoon ja siinä sitten ajan kanssa miettiä, mitä kaipaa takaisin :) Tosin varmaan ennen sitä kannattaa tehdä summittainen esikarsinta ja heittää pois sellainen varmasti turha. Myy kirpparilla, ota rahakippo käyttöön ja nautiskele kertyvästä rahasta! Tosi nopsaa pienistä myynneistä kasvaa ihan merkittävä summa, ja sitten tulee itsellekin hyvä ja reipas mieli, kun konkreettisesti näkee, miten se rompe muuttuu rahaksi :)

      Ehkä pitäisi järjestellä tavarat mielikuvaleikin avulla: mitä jos osallistuisi johonkin himohamstraajat-ohjelmaan, jossa joku skandi-minimalisti-sisustuksen ihailija kävisi omat romppeet läpi (ne pitäisi esitellä televisiossa niin, että kaikki näkisi, ja sitten saisi hävetä). Säästäisikö sisustus-raivaaja risan villapaidan? Miten kävisi joulukoristeille? Entä remppavaatteet ja röpökengät? Eriparikupit olisivat ainakin mennyttä.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!