sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Ompelunurkkauksella



Ompelunurkkaus alkaa olla melkein valmis. Uudesta kaapista puuttuu vielä vetimet, ja seinään oli tarkoitus sutaista vähän maalia. 


Kaapin vetimiksi tilasin netin antiikkirompepaikasta vanhat ikkunoiden salvat. Joku vastakappale täytyy vielä kehitellä salvan pariksi, mutta sen aika ei ole vielä. Nyt on aika ihastella uutta näkymää!





Muistutuksena kuva vielä lähtötilanteesta (uuden String-hyllyn olin jo tosin ehtinyt porailla seinälle). Hyvänen aika tuo vanha kaappi on ruma! Yritin tuunailla sitä hienommaksi, mutta vihasin hökötystä alusta alkaen. Oli sitä tosin hyötyäkin; pääsin testaamaan sabluunamaalausta, ja uuden pistosahan käyttöä harjoitellessa pätkin ovet silpuksi oppimismielessä :)


Ebba Masalinin opetustaulu haeskelee paikkaansa makuuhuoneesta. Tummanpuhuva taulu on kaunis, mutta kaipaa ehdottomasti reippaasti tilaa ympärilleen, ettei näytä sotkuiselta ja synkältä. Tuonne se on kaapin päälle unohtunut paremman paikan puutteessa.





Ompelen sen verran harvakseen, että päätin laittaa ompelukoneen ja saumurin kaapin sisälle pölyltä suojaan. Avohyllyllä ja pöydällä on esillä värikkäitä ja iloisia asioita. Iloa-teksti vaikuttaa kyllä jo vähän maaniselta. Vaikka eipähän tuota ole seinään pultattu; saahan sen siitä sitten poiskin.








Joko mainitsin uudesta String Pocket -hyllystäni? Sain sen muuten jo hajalle: porailin hyllyn seinään, teippailin maalarinteipit seinän maalausta varten ja kun irrotin hyllyn maalin tieltä, yksi levy putosi maahan ja sen kulma meni lyttyyn. Hyllylevy on muuten täyttä lastulevyä. Olin jotenkin todella pettynyt, kun sen tajusin.


No mutta hieno hylly siltikin! Ei pidä ajatella, että se on lastulevyä, ylihintainen ja rikki.





Kaapin päällä pärekoreissa on keskeneräisiä askarteluja. Gevalia-purkissa säilytetään tuikkukynttilöitä. Kaapin päälle nostettuina korit tuovat kaksimetriseen hyllyyn vielä vähän lisää korkeutta. 


Mietin kaappia nikkaroidessani, tekisinkö hyllystä 80- vai 90-senttisen. Onneksi päädyin 80 senttiin: kapea ja korkea kaappi on jotenkin mahdottoman jylhä.





Niin on retuperällä ollut ompelunurkkaus taas päivittynyt astetta mukavampaan suuntaan! Saa nähdä, rupeanko vielä maalailemaan sitä seinää, vai onko tässä jo tarpeeksi muutosta. Vielä odottelen postin kautta saapuvia salpoja: toivottavasti ne ovat oikein hienot ja kaappiin sopivat!


PS. Maalin sävyä kysytään aina, ja se on sellainen asia, joka unohtuu tasan 1.5 sekuntia sen jälkeen, kun kääntää katseensa maalipurkista pois. Nyt aion kunnostautua ja kirjoittaa sävyt ylös jo valmiiksi.



Tämän kaapin maali on Teknos Trend; sävy T1231.

24 kommenttia:

  1. Aivan ihanalta näyttää. Sinulla on kyllä hallussa värien käyttö sisustuksessa. Kaunista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis :)

      Tänään mallailin teipit seinän maalaamista varten. Saa nähdä, miltä lopputulos näyttää!

      Poista
  2. Huokailen ihastuneena kaapille :)
    Munkin String muuten päsähti rikki seinäänkiinnitysvaiheessa, yksi metalliosa katkesi juotoksestaan. No, onneksi ei näy :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Oho, onpa outoa! Valititko siitä metallipalasta? Ne kiinnikkeet on kyllä hienoja.

      Poista
  3. Mielestäni teit aivan täydellisen kaapin! Kerrassaan upea!

    VastaaPoista
  4. Upea ja raikas lopputulos! Rakastan tuota kaappia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vielä kun ne vetimet tulisivat postissa!

      Poista
  5. Siitä tuli kyllä upea ja väri on aivan herkku :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tätä väriä näyttää olevan paljonkin liikkeellä :)

      Poista
  6. Voi kyllä siitä tuli hieno, kaapista siis! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ovet kyllä vinksottavat, mutta enpä muuta odottanutkaan! Tämä on nyt hienoin juttu, minkä olen omin käsin saanut aikaan.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Väri- ja tyyli-innostukset kulkevat selkeästi kausittain: nyt kaipaan kaikkea leikkisää ja ihanaa ympärille!

      Poista
  8. Kaappi on tosi nätti. Harmi tuon stringin kanssa, se kun ei ole mikään edullinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      On kyllä harmi, että menee heti rikkomaan jotakin, mitä ei ole vielä edes käyttöön saanut! Eihän se osumaa saanut kulma juuri näy, mutta itse tietää, että siellä se lytyssä on.

      Poista
  9. Ihanat värit kuvissa! Mistä tuo sinun ompelupöytäsi on? minulla on ollut hakusessa kompakti pöytä jo pidemmän aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Tuo pöytä on pelastettu mummolan halkoläjän päältä varmaan pian kymmenen vuotta sitten. Se oli ihan ensimmäinen huonekaluprojektini: hioin ja maalasin sitä suurella vaivalla. Alkujaan pöytä oli vihreä ja siinä oli punainen kansi, päällä vielä sellainen limaisella liimalla liimattu paperi. Laatikossa oli vanhantyylinen puuvedin, jonka sahasin pois ja kiinnitin tilalle tuon apteekkarin vetimen.

      Oikeasti laatikko vaatisi vielä korjailua; sen pohja pitäisi uusia ja laittaa pöydän alle palikat ohjaimiksi. Olen laiska tällaisten korjailuasioiden suhteen!

      Poista
    2. Oi mikä aarre! Olisin voinut vannoa, että se olisi ihan uusi. Tässä huomaa, että vanhoja kannattaa pelastaa ja pienellä vaivalla saa superhyvän lopputuloksen. Pitää siis alkaa kyttäilemään kirpparilla pieniä pöytiä :)

      Poista
    3. Ei sentään! Se on tuollainen talonpoikainen, varmaan jonkun itse nikkaroima kapistus. Olisikohan 40-luvulta? Valkoinen maali tosin raikasti sen ihan uudenlaiseksi.

      Muista Tori.fi! Se on vilkas kauppapaikka, ja siellä kyllä pyörii paljon hienoja kalusteita.

      Poista
  10. Näppärän näköinen lopputulos :)
    Ihastelen pöydällä olevia keltaisia kynttilänjalkoja, voisitko kertoa niistä vähän, oletko itse tuunannut? Olen haaveillut samanlaisista jo kauan mutta en ole raaskinut ostaa aitoina. Kirppareita olen kolunnut mutta en ole löytänyt sopivaa puista kynttilänjalkaa jonka voisin maalilla ja helmillä tuunailla. Kynttilöiden suurkuluttajana tuo malli vetää jotenkin puoleensa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset!

      Minäkin tykkään Aarikoista, mutta en tosiaan raaski niitä ostaa. Nämä kipot on ostettu muutamalla kymmenellä sentillä kirpparilta ja maalattu reippaiksi akryylimaaleilla. Täältä löytyy postaus: http://kirpparikeijunkotona.blogspot.fi/2015/12/luukku-2-kirppiskiposta-kukoistukseen.html

      Näistä puisistahan puuttuu se metalliosa, joka suojaa puuta kuumuudelta. Eli tuikkuja ei voi polttaa tämmöisissä (kokeilin, maali tummui tuikun kohdalta).

      Kierrätyskeskukset ja lahjoituskirpparit on oikeita paikkoja etsiä tällaisia ajastaan jälkeen jääneitä esineitä! Eihän niitä aina tule vastaan, mutta eivät ne mitään harvinaisiakaan ole.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!