keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Raivausta



Voihan pyhä sylyvi sentään! Varastoon jemmattuja kirppistavaroita olikin sitten melkolailla enemmän kuin arvelin. Eikä tässä vielä kaikki! Vielä täytyy koluta perimmäiset nurkat ja kaapinpohjukat.


Kirppisurakka ei juuri nyt jaksaisi kiinnostaa, mutta päätin tsempata elämäni uuteen nousuun ja edessä siintävän porkkanan avulla huijata itseni pitämään karsimistouhusta. Ajattelin asettaa kirppisropoille jonkin oikein mukavan säästökohteen, jonka saa sitten ostaa, kun tavarat on myyty ja vaadittava summa kasassa. String Pocket ompelunurkkaukseen voisi olla kiva ja realistinen vaihtoehto. Toisaalta kunnollinen ompelukone voisi olla järkevä säästökohde, mutta se olisi ehdottomasti pidemmän luokan säästöprojekti.




Kukkuu! 




Lost-raukat lojuvat taas kirppispinossa. Niitä ei kyllä kukaan huoli.





Suurin osa kirppisromppeesta on sellaista, joka on kesän myyntisessioista jäänyt yli. Osaa olen muuten vain hillonnut varastossa vuosikausia. Mukaan mahtuu myös muutamia uusia hutiostoksia kirppareilta. Jotkin tavarat taas ovat sellaisia, että niiden tilalle on ostettu uusi versio ja vanha on käynyt ylimääräiseksi.


Jos kesällä karsin kotia ronskilla kädellä, niin tämä karsimisvaihe kaksi on sujunut selvästi napakampaan tahtiin. Joulun alla kävin nopsaa läpi kaapit ja poistelin päällimmäisiä turhuuksia. Vasta nyt raaskin poistaa vaatekaapistani kaikenlaiset tavoitekoltut, joihin mahduin viimeksi vuonna miekka ja kirves. Hieman on haikeaa ja surullista tällä tapaa luopua toivosta, mutta yritän pysytellä realistisena.


Suuri osa kuormasta on tilulilua, jota ei viitsi tai kannata nettikirpparilla yrittää myydäkään. Irtonaiset Aku Ankat ja naistenlehdet kuuluvat tähän sarjaan. Muutamat arvokkaammat jutut taas kannattaa myydä nettikirpparilla, koska ne menevät niin varmemmin ja paremmalla hinnalla kaupaksi.








Ei kait siinä! Oma porkkanahuijaus näyttää jopa tepsivän. Melkeinhän minä tästä jo innostun!


16 kommenttia:

  1. On tuossa oma hommansa! Mulla sama juttu meneillään, mutta sitä tahtia kun kauppa käy, innostuu laittamaan myyntiin lisää tavaraa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä hommaa! Sain vähän käytyä läpi kirppispussukoita ja nyssyköitä. Näyttää siltä, että kesäinen tavarankarsiminen on tuottanut jonkinmoista tulosta: nyt näyttäisi jäljellä olevan semmoista perushyvää kirppistavaraa, ei juurikaan mitään sellaista vaikeaa ja epämääräistä. No yksi silmälasikotelo ja lasinen kattilankansi ovat vähän semmoisia, että kannattaako viedäkään.

      Poista
  2. Eihän vaan tuo keltainen lokerikko ole menossa myyntiin ;)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On menossa: se ei vain kerta kaikkiaan ole löytänyt meiltä paikkaansa!

      Ajattelin laittaa sen tänään Rättei, retroi, lumpui -ryhmän iltapikaisiin.

      Poista
  3. Juu täällä kans yksi joka raivaa nurkkiaan :D On se kyllä kamala homma..mistä ihmeestä sitä kamaa kertyykään ?? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, tämä on kauheaa! En tajua, mistä sitä rojua aina kertyy!

      Nyt on sentään tuollaista maltillista tavaraa kirppiskasassa, sellaista jonka voisi kuvitella käyvän kaupaksi, jos on hinta kohdillaan. Surkeasti liikkuvista ja muuten epämääräisistä tavaroista kasassa on ainoastaan yksi silmälasikotelo, yksi kattilankansi ja muutamat kengät! Ajattelin nyt kokeilla tavallista kirppispöytää ja raahata huonosti kaupaksi menevää tavaraa lahjoituskirpparille vielä, kun pöytä on käynnissä. Kirjoja (paria lukuunottamatta) ei nyt olekaan: ne menevät kirpparilla tosi huonosti kaupaksi. Samoin kengät. Melkein sama olla viemättä niitä pöytää täyttämään, mutta jos nyt pari päivää kokeilisi!

      Poista
  4. Kummasti motivoi itseä samaisessa urakassa että muuttoja on vuoden sisään kaikkiaan neljä, yksi jäljellä. Jokseenkin tulee turhasta luovuttua. Mä tein helpoimman kautta, lahjoitin kaiken lahjoitettavissa olevan ystäville ja loput Konttiin. Joitakin yksittäisiä juttuja myin. Nyt odotan viimeisen muuton jälkeistä elämää ja uuden kodin laittamista kuin kuuta nousevaa. Kuukausi vielä kärvistelyä, sitku-elämä alkaa riittää. Ja jotta projektissa olisi haastetta, on tähän vuoteen mahtunut myös viidennen lapsen syntymä, putkiremontti ja eroahdistusta poteva koira. Ihanan vapauttavaa on tavarasta luopuminen! Tsemppiä projektiisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, neljä muuttoa vuodessa on aika paljon! Tavarasta on kyllä vaikea päästä eroon, jos yksi kerrallaan myy tai lahjoittaa. Meillä on tosi paljon sellaista säästettävää tavaraa (lapsen vanhoja leluja, paperijuttuja), ja vaikka kuinka aina yrittää karsia sitä varastoa, se on niiiiin vaikeaa. Olisipa kaikki omaisuus vain jotain Arabian lautasta ja Kastehelmen kippoa, niin ei olisi mitään ongelmaa :)

      Ihana päästä laittamaan uutta kotia! Onnea jo etukäteen!

      Poista
  5. Mä sain myös viimeinkin aikaiseksi ja varasin kirppispöydän viikoksi ensi viikolle. Onneksi ylimääräistä tavaraa ei ole mitään hillittömiä määriä, mutta aika paljon kuitenkin pieneen kaupunkiasuntoon. Suurin osa kirppikselle vietävästä tavarasta on ihan vaan hutiostoja kirppiksiltä viimeisen vuoden ajalta, joten minkäänlaista tunnesidettä en ole onnistunut niihin muodostamaan. Ne, mitä ei mene kaupaksi, lahjoitan varmaan Fidalle. Ei niitä mielellään tuo enää takaisin kotiinsa kun on kerran pois saanut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on aina vain sellaista vaikeaa tavaraa. Muutamat kengät olisi vielä menossa kirpparille, mutta en tiedä, kannattaako edes yrittää. Kengät, CD:t, DVD:t ja kirjat ovat sellaisia, jotka vain tukkivat pöydän, eikä niitä kukaan osta.

      Mullakaan ei yleensä ole mitään vaikeutta luopua tavarasta. Harvaan asiaan on mitenkään kiintynyt, ehkä siksi että iso osa tavaroista on kirpparilta. Tietenkin on sellaisia tavaroita, joista tykkää eikä halua luopua, mutta jos nyt ajattelee jonkinlaista pakkotilannetta, niin en keksi, olisiko mitään sellaista, mistä ei voisi luopua. Lapsen vauvajutut (äitiyspakkauksellinen pikkuvaatteita ja vauvaleluja), taaperolelut ja piirustukset ovat sellaisia ikuisesti säilytettäviä, mutta eivät nekään ole mitään sellaisia, ettäkö niitä tulisi koskaan kaivettua esiin ja hypisteltyä.

      Poista
  6. tsemppiä taas urakkaan:). sama homma edessä, tosin tällä kertaa jo toistamiseen lupauduin hoitelemaan lasten koulun vanhempien yhteistä kirppispaikkaa. nyt onkin autotalli piukassa muiden romuja, jotka pitäis lauantaina kiprpparille kiikuttaa. samalla saa omat romut pois nurkista hyvän asian vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ja samoin tsemppiä! Autotallillinen rompettaa kuulostaa kyllä karsealta :) Toivottavasti koulukirppis menee hyvin!

      Poista
  7. Vaan eikö oo vapauttavaa päästä turhasta eroon?

    Arvoton tilulilukin katoaa satavarmasti nurkista. Jos ei muuten ni FBn Roskalavan kautta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on todellakin! Vein ensimmäistä kertaa ikinä Aku Ankkoja, niitä yksittäisiä lehtiä niputettuna kirpparille. Nekin näyttävät menevän, vaikka ajattelin, ettei niitä kukaan halua.

      Loput vien kyllä Konttiin. Muutaman isomman jutun myin pois ennen kirppispöytää netin kautta, mutta muuten en jaksa nähdä vaivaa.

      Poista
  8. Kyllä olisi kiva päästä kaivelemaan sinun kirppari pöytääsi. Hih. Minä yritän innostaa itseäni pitämään kirppuria myös..että sitten voisin saadulla rahalla hankkia kotiin jotakin mieleistä. Ei vain jaksa nyt innostaa. Huokaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei taida olla mitään niin järkevää myynnissä, ettäkö kannattaisi erikseen mainostaa :) Aku Ankkoja, naistenlehtiä ja sen sellaista! Vaatteita oli tällä kertaa ihastuttavan vähän, kun juuri syksyllä länttäsin iiiiiison kasan Vähänkäytettyyn.

      Mullakin on tosiaan porkkanana nyt tuo, että käytän kirppisrahat yhteen tiettyyn ostokseen, jahka rahat on kasassa :) Melkein meinasin jo eilen käydä sen ostamassa, mutta ei saa hötkyillä! Muuten menee mieli koko kirppismyynnistä.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!