keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Vielä vähän syksyistä olohuonetta



Marraskuu alkaa käydä loppujaan, ja ensi sunnuntaina on jo ensimmäinen adventti! Hurjaa! Oulussa on vähän aikaa sitten satanut lumi, mutta nyt se jo sulaa loskana pois. Muutaman päivän verran sainkin talsia huopikkailla, mutta nyt täytyy taas vaihtaa kumppareihin. (Ostin viime vuonna Goretex-kengät juuri tällaisten lällysäiden varalle, mutta en ole saanut suihkutettua niihin hoitosuihketta, eli niitä ei voi käyttää. En tiedä, mikä minua vaivaa.)


Joulu saapuu itsestäänkin, tuntui siltä tai ei. Joulutunnelmaa täytyy kyllä etenkin tällaisten säiden aikaan vähän avittaa, ja pikku hiljaa meillä on alettu laitella joulujuttuja esille. Ihan maltillisesti vain: pari sypressiä, punainen täkki ja nyt vielä valkoiset verhot.


Vielä hetken aikaa ollaan syksyisissä, värikkäissä tunnelmissa. 





Ruskea sohva kaipaisi korjausta; sen yksi jalka vinksottaa uhkaavasti. Yritimme ruuvailla sitä takaisin paikoilleen, mutta rungon vastakappale on antanut periksi, eikä ruuveilla ole enää mihin tarttua. Vinksottavan jalan pariksi täytyy rakentaa jonkinmoinen härdelli, että vinksotus saadaan loppumaan. 


Voin askarrella, nikkaroida, ommella ja väkertää ihan mielin määrin, mutta kaikki tämmöiset kenkäsuihke- ja sohvankorjailuasiat ovat aivan ylivoimaisia tartuttavaksi. Jos meillä vain olisi erillinen palvelijanhuone, palkkaisimme ensi tilassa palvelijan hoitamaan tympeät korjailu- ja hoitotyöt.








Näissä kuvissa olkkari on vielä syysasussaan, ja värisävyt sopivatkin mukavasti syksyyn. Muutoin olen kyllästynyt liialliseen ruskeaan, joka vaivihkaa on kotiimme ujuttautunut. Erityisen tympääntynyt olen tuohon perunalaatikosta rakennettuun sohvapöytään, jonka pään menoksi minulla on monenlaisia suunnitelmia. Mies ei halua siitä luopua, mutta minusta se ei ole luopumista ollenkaan, jos kantaa pöydän ullakolle (jonne se saa jäädä). 


Tilalle sopisi aivan mainiosti kevytrakenteinen, pitkulainen vanha tuvan penkki. Sellainen taivaansininen, tavanomaista korkeampi. Se joka oli Tätilässä ja joka nyt ihan joutilaana puuliiterissä lojuu. (Vink vink äiti.)


2 kommenttia:

Mukava, kun jätit jälkesi!