torstai 5. marraskuuta 2015

Vanerijuttuja ja arvonnan voittaja



Tahaton tauko sahailuihin tuli, kun viimeinenkin vanha terä kävi tylsäksi. Metsästin uutta teräpakettia useamman kaupan rautaosastolta, mutta kaukaahan ne lopulta piti hakea, aivan autolla ja ajan kanssa.

 
Nyt on teräasiat kunnossa, ja olipa kiva sahailla taas niin, että välineet toimivat! Kaveri tilasi varmasti jo kuukausi sitten muutaman korun, ja nyt vasta ne ovat valmiit. (Kaikki vanerit eivät tule sille yhdelle kaverille; kunhan intouduin onnessani sahailemaan.)





Sahaamisen jälkeen hahmon reunat täytyy hioa, että korusta tulee siisti. Pupu on vielä hiomaton, perhonen hiottu. Hiomiseen menee varmasti kauemman aikaa kuin itse sahaamiseen. Hiominen on tylsää puuhaa. Melkein kävisi kidutuksesta.








Paremman puutteessa ostin ensin halvan kuuden euron teräsetin, jossa oli viisi terää. Terät näyttivät aika ronskeilta ja halpa hintakin epäilytti; normaalisti kun terät maksavat kuuden kappaleen setissä 20 euroa. Aivan susiahan ne halvat terät olivat, justiin niin kuin ajattelinkin, ihan liian rouheita. Tekee mieli laittaa vihamielistä palautetta ruputerien valmistajalle. Toivottavasti niitä edes hävettää.

 



Terä tylsyy vaneria leikatessa melko nopeasti ja alkaa repiä vaneria alta päin. Halpojen terien liian harvat sahalaidat taas repivät vanerin alta ja päältä, eli niillä ei vaneritöissä tee yhtään mitään.





Nyt kun olen päässyt sydämeni kyllyydestä paasaamaan huonojen terien perinpohjaisesta surkeudesta, on aika paljastaa vanerikoruarvonnan voittaja. Suurin osa eläinmuiston kertojista kertoi omasta lemmikistään, osa iloisia ja osa haikeita muistoja. Joku taas muisteli aikoinaan postikortin mukana samaansa kissapostimerkkiä. Yksi kommentoija osallistui myöhässä, ja pohdin, pitäisikö koko arpa hylätä. 


Myöhästyneen arvan vuoksi kutsuin koolle neuvonpitoon kymmenen asiantuntijaa eri aloilta (mm. asianajaja, psykiatri, filosofi ja maallikkoa edustamassa perusjuntti), joiden kanssa pidimme aiheesta neljän tunnin kokouksen kolmesti tämän viikon aikana. Kävimme läpi puoltavia ja kieltäviä näkökantoja, ja lopulta raadin mielipide oli yksimielinen: Tämän kerran. Tämän kerran. Päätös toki aiheuttaa närää kaikkien niiden keskuudessa, jotka kommentin kunnollisesti jättivät ajoissa. He näpyttelevät taskulaskinta ja laskevat, kuinka paljon yksi ylimääräinen arpa prosentuaalisesti laskee heidän mahdollisuuksia voittaa. Niin; ilman tätä kepulikonstein ujuttautunutta arpaa joku toinen olisi saattanut voittaa. Ehkä juuri sinä? Ehkä se olisitkin ollut sinä, joka ensi viikolla bambikoru kaulassaan viilettää menemään, herättää ihmisten mielenkiinnon ja aiheuttaa aistikkaasti ohi lipuessaan oooh-huokausten aallon. Päätös aiheuttaa närää ja pahaa mieltä kaikissa niissä, jotka arvontaan osallistuivat ja vieläpä niissäkin, jotka eivät edes osallistuneet. Päätös oli vaikea, mutta pitävä. Nallekarkit eivät elämässä mene tasan, ja joskus on hauska olla edesauttamassa sitä, että ne varmasti jakautuvat epätasaisesti.


Arvonnassa oli siis mukana 42 arpaa, ja onnettarena toimi epäinhimillinen random.org. Voittajaksi selviytyi numero 41, joka oli....


 
En koskaan saanut omaa lemmikkiä kovasta kinuamisesta huolimatta. Keräsin siis lehdistä kaikki mahdolliset kotieläimiin liittyvät kuvat ja jutut, jotka liimasin vihkoon. Joku vihko lienee vielä tallessakin. Myös koirarotukirjaa tuli selattua ahkerasti :) Koruista bambi voisi kotiutua meille. Seuraan blogiasi bloglovinin kautta! Johanna83"


...Johanna83! Laitatko sähköpostia (kirpparikeiju at hotmail.com) ja kerro, onko bambitoive vielä voimassa! Toivottavasti sitä ei tarvita, mutta pakkohan se on näin voiton myötä toivottaa: Oikein paljon onnea!


(PS. Kalskahtaako onnen toivottaminen jonkun muun mielessä melkein uhkaukselta vai onko se vain minun päässäni?


PPS. Tosi ihana, että niin moni osallistui arvontaan ja kertoi oman eläintarinansa! Kiitos!)


10 kommenttia:

  1. Tiukat on olleet palaverit :) Hyvä kuitenkin, että sait neuvottelujen jälkeen voittajan selville. Onnea voittjalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palaverit olivat tiukat, mutta lopulta päästiin arpomaan!

      Poista
  2. Laitoin juuri sähköpostia. Bambi pääsee hyvään ja rakastavaan kotiin :) johanna83

    VastaaPoista
  3. Onnea voittajalle! Noin sydäntä särkevällä jutulla sietääkin voittaa Bambin itselleen! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Ja onhan se bambikorukin ikään kuin eläin.

      Poista
  4. Onnea voittajalle. Vaikka ei lemmikkiä, niin nyt bambi sitten kuitenkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Bambia voi sitten kohdella omana lemmikkinään.

      Poista
  5. Hyvää iltaa ja iso kiitos inspiroivasta blogista! Erityisesti siivousjutut ovat mieleeni ja seurasin suurella mielenkiinnolla syksyistä raivausprojektiasi. Itse saan todella suurta tyydytystä, kun tavarat ovat järjestyksessä jämptisti ja tykkään tiskata kauniita astioita :D
    Olen myös pohtinut äärimmäisen syvällisesti tätä onnentoivotuksen problematiikkaa. Ennen liitin mielessäni onnentoivotuksen siihen, että olisipa toisella mäihä ja tuuria elämässään. Nykyisin ajattelen toivottavani toiselle onnellisuutta :) Paljon onnea siis sinulle! Maria Vantaalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iltaa, iltaa! Ja kiitos ihanasta kommentista!

      Kauniiden astioiden tiskaaminen on mukavaa puuhaa. Raivausprojektissa johtonyssäköiden selvittäminen taas ei ole. (Eli se raivausprojekti jäi tältä osin ikään kuin kesken, mutta en halua ajatella sitä enempää.)

      Onnea myös sinulle, sillä mukavalla ja onnellisella tavalla! :)

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!