tiistai 3. marraskuuta 2015

Sieltä Aittaputtiikista!



Pyhäinpäivän liepeillä kipaisin kurkkaamassa uutta käsityöliikettä, Torinrannan aitassa majaa pitävää Aittaputtiikkia. Putiikki oli täynnä kaikenlaista ihanaa, ja joulun alla voisinkin suunnata sinne uudemman kerran.


Tämmöisiä pikkujuttuja napsin mukaan tällä kertaa. Vetoketjuista tehdyt rintakorut menevät vielä joululahjajemmaan.






Kymmenpennisistä tehty rannekoru lähti jo viikonloppuna synttärisankarille. Näistä oli myös tosi kivoja korviksia myynnissä.








Keraaminen pikkulintu lentää isänpäiväkortin mukana papalle.





Ja huopainen pääkalloheijastin päätyi pojan takkiin. Lapsi on aika ronkeli heijastinten suhteen, eivät kai ole kymmenvuotiaiden keskuudessa mikään hittituote. Toivottavasti tämä kelpaa!





Käyttekö te usein käsityömyymälöissä tai -myyjäisissä? Tykkäätkö saada, antaa tai itse käyttää käsitöitä?


12 kommenttia:

  1. Käyn ja ihastelen. Hetkittäin tulee into itsekin alkaa väkertää - kotona into onkin onneksi jo taantunut. Nuo ostamasi ovat kaikki tosi kivoja. Mutta. Jo lukiessani ja katsellessani ajattelin, että voi ei, en haluaisi saada... Syy on tämä: juuri kun olen siivonnut ja raivannut tuollaista vastaavaa kamaa kierrätykseen. Kun ovat nättejä ja kivoja, mutta jos ja kun niitä on liikaa, tai yksinkertaisesti en haluaisi itselleni.

    Monta vastaavaa korua ja koristetta olen saanut ystäviltä lahjoiksi, ja kun ne ovat nättejä ja käsityönä tehtyjä, niin eihän niitä ole voinut poiskaan heittää. Vaikkei käytäkään. Siinä on taas yksi tavarankerääntymisen syy. Olenkin yrittänyt jo useamman vuoden ajaa läpi ajatusta, että voi tulla kylään ja toivottaa joulua myös ihan ilman yhtään mitään! Minulle riittäisi toivotus ja halaus. Tykkään kun saan sitten itse ostaa/hankkia sitä tavaraa/korua/krääsää mitä itse haluan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi mie niin tiiän, sitähän se vähän on lahjojen ostaminen: jotakin haluaa antaa, muttei koskaan voi tietää, onko mieleinen tai tarpeellinen. Tuommoiset leikkisät korulahjat sopii minusta hyvin nuorille tytöille lahjoiksi ja ollaan niitä ennen annettukin; aikuiselle se sitten saattaakin olla rihkamaa. Kymmenpenniskorun meinasin ostaa myös itselle, mutten raaskinu.

      Näytin rannekorun kuvaa yhteiselle tutulle ennen lahjan antamista, ja tuttu vastasi niin samantyylisesti kuin sinä! Kysyinkin, että kävikö tuttu kirjoittamassa tämän kommentin!

      Pienissä sisustuskaupoissa on vähän samaa vikaa: sieltä ei oikein löydä sellaista perustavanlaatuista tavaraa, jolla oikeasti voisi jonkun tilan sisustaa asuttavaksi (huonekalut, matot, mitä nyt huoneessa tarvii).

      Poista
  2. Tykkään kyllä käsityökaupoista, mutta jos nyt suoraan kerron, niin käyn siellä ideavarkaana :)
    Ihana tuo lintu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! :D Mullekin iskee monesti sama hinku, kun katselee toisten käsitöitä, mutta ei sitä ihan samaa kehtaa tehdä kuin joku toinen.

      Sitten on kiva, jos löytää jotain sellaista, josta ei tiedä, miten tai mistä se on tehty!

      Poista
  3. Tykkään kyllä käydä käsityöpuodeissa,varsinkin kun ollaan reissaamassa.Myyjäisissä käyn lähinnä lähikylissä ja -kaupungeissa ja itsekin järjestetään myyjäisiä.Rrrrrakastan saada käsitöitä lahjaksi mikä on monelle ollut yllätys, kun teen itsekin kaikenlaista,mutta ei sitä vaan ehdi ihan jokaista käsityötä tehdä.Eikä tarvitsekaan, kun on tekniikoita, joita toiset osaa paljon paremmin.Olen hyvin vahvasti esim. lapas- ja villasukkaihminen:).Tykkäisin myös antaa käsitöitä(ni) lahjaksi, mutta tosi monet ajattelee, että käsityölahja on halpa, kun se on itsetehty:S...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on kiva, kun kotona on eri ihmisten omin käsin tekemiä tavaroita :)

      Vieläkö joku ajattelee, että käsityölahja on halpa? Outoa!

      Poista
  4. Onpa kiva tuo rannekoru :) itse oon tehny mm. nappikorvikset kymmenpennisistä ja ne ovat olleet kyllä ihan suosikit :) aina joku puhuttelee niitä! Varmasti tulee korun saajakin saamaan rannekorusta paljon kehuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaisia kuperiksi lyötyjä roikkuvia kymmenpenniskorviksia oli myös. Niitä olen joskus joillakin messuilla ihastellut :)

      Viime vuonna suunnittelin itse tekeväni samanlaiset, mutta laiskuus iski.

      Poista
  5. Ensi viikolla olen Oulussa ja tuo rannekoru kyllä lähtee mukaan. Pitää kiirehtiä kokousten välillä ostoksille ja voih, keskustan kirppiksetkin pitäisi ehtiä katsastaa... Voi olla, että teen kohta uuden reissun Ouluun. Niin mukavia sun postaukset ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea rannekorun metsästykseen! Niitä oli kaks hyllyssä sillon kun mie kävin, meinasin ottaa sen toisenki.

      Ja kiitos kivasta kommentista! :)

      Poista
    2. Hei, just kävin tilaamassa korun. Liikkeessä oleva oli mulle liian lyhyt. Hurjan kiva kauppa ja hyvä palvelu. Kitos sulle vinkistä.

      Poista
    3. Onpa kiva kuulla! Se minunkin ostama koru oli melko lyhyt, tiukka malli. Kiva, että sait tilattua isomman :)

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!