tiistai 11. elokuuta 2015

Oranssit liljat



Reissun jäljiltä pesukone pyörii ja tavarat seilaavat siellä täällä. Poimin äidin kukkapenkistä muutaman oranssin liljan mukaani ja nostin kukat eteisen kaapin päälle heti, kun pääsimme kotiin.


Eilen illalla pöytä oli tupaten täynnä roinaa, mutta kaiken sekasorronkin keskellä leikkokukat onnistuivat näyttämään aivan ihanilta. Tänään eteisen laskutaso on kotimme seesteisin ja siistein paikka.








Uusi sinapinvärinen paitamekko on vähän syksyinen, mutta aivan sopiva tähän kesään. Melkein tekisi mieli alkaa laittaa syksyä kotiin, vaihtaa verhoa ja sen sellaista.





Mummolareissulla kiersimme paikalliset kirpparit, ja löysin vaikka kuinka monta kivaa uutta kangasta. Kangaskauppojen kankaita en pese uusina, koska elän siinä uskossa, että kankaaseen laitetut kemikaalit pitävät ne kuosissa säilytyksen ajan, mutta kirppiskankaat pyöritän koneessa. Uudet kankaat kuivuvat vielä ulkona kesätuulessa, mutta huomispäivänä, kun kerään ne narulta ja viikkaan kasoiksi, pääsemme taas jännän äärelle; minne mahdutan kymmenen uutta kangasta? 


Jossakin vaiheessa kesää höpisin sekavia ja puhuin lupauksesta olla ostamatta yhtään uutta kangasta ennen kuin vanhat on käytetty. Mutta jos omista kangasvarastoista löytyy pelkkää punapohjaista, kissa- ja autokuvioista trikoota, on hyvin vaikea kieltäytyä, kun eteen putkahtelee toinen toistaan hienompia kankaita.


Päivä päivältä kaipaan enemmän ja enemmän sitä poskettoman pohjatonta säilytysjärjestelmää, joka vetää sisäänsä kaikki askartelutarpeet, kengät, kirjat ja muun romun.


4 kommenttia:

  1. Liljat kukkivat nyt ihanasti!
    Muista ottaa kukinnoista sisältä irti ne "jutut", joista irtoaa siitepölyä. Se meinaan värjää varistessaan joka paikan. Eikä oikein lähde pesussakaan.
    Olin viemässä tyttäreni tupareille kukkia ja koska unohdin niitä ostaa, nappasin komean liljan kukkapenkistäni. Autossa ihmettelin, kun käteni olivat aivan oranssit. Aika sotku oli, kun nypin kaikki ne värjäävät pähkylät kukista, ennen sisään menoa. Osasin vain kuvitella tyttäreni raivon, jos kukat olisivat sotkeneet hänen uuden, valkoisen lipastonsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Olen aina tykännyt liljoista, valkoisista ja värikkäistä.

      Irrotinkin ne värjäävät jutut heti pihalla. Ne tosiaan saa ihan uskomattoman sotkun aikaiseksi. Toisaalta; olisipa kiva kokeilla käyttää sitä kukkien okraa jonkun asian värjäämiseen!

      Poista
  2. Liljat ovat kyllä kauniita. Mikäköhän siinä on, että aina kun vannoo ettei osta tai tee jotain, joutuu sanansa perumaan. Vannomatta paras ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, turha lupailla sellaista, mitä ei kuitenkaan voi pitää B)

      Minä suunnittelen taas kerran Siivouspäivään osallistumista. Suunnittelen sitä joka vuosi, kaksi kertaa vuodessa, mutta en koskaan ole saanut aikaiseksi. Rasittaa niin paljon jo valmiiksi se tavaran edestakainen roudailu.

      Viimeksi Siivouspäivän aikaan varasin tavallisen kirppispöydän. Silloin meni kyllä tosi huonosti tavara, ja melkeinpä sain samat romppeet kantaa takaisin.

      Mutta JOS nyt saisin aikaiseksi osallistua, voisin karsia kangasvarastoja.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!