sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Pari puuvillaista ja himourheilua



Tammikuun lopulla kerroin valkoisesta pitsipeitosta, jonka löysin Varustelekalta. Samaisella lahjakortilla tilasin myös pari puuvillapyyhettä (klik).





Raitakuvioisissa pyyhkeissä on mukavan leppoisa mummolatunnelma. Ne sopivatkin meidän keittiöömme oikein hyvin.






Isoilla, jämäkäntuntuisilla pyyhkeillä on hintaa piirun verran alta pari euroa (!). Näitä voisi käyttää vaikka kasvopyyhkeinä tai laudeliinoina, mutta meillä ne siis pääsivät keittiöön keittiöpyyhkeiksi. Yhden pyyhkeen alle mahtuu keveästi kohoamaan vaikka pari pellillistä pullaa.


Pullasta puheen ollen;  makoisaa laskiaista! Kello on viisi ja nyt vasta aurinko laskee. Hip hip hurraa! Se on ihan kohta kevät ja pääsiäinen!






Ulkona on ikävän kirpsakka pakkassää, mutta ajattelin silti uskaltautua vielä tänään ladulle hiihtämään. Tänä vuonna hiihdin ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen (kyllä; sluibailin läpi koko yläasteen hiihtämättä kertaakaan), ja näin muutaman kerran jälkeen tuntuu, että hiihtäminen on jopa ihan siedettävää. Ehkä osansa tekee se, ettei tarvitse hiihtää yhdessä rasittavan kakaralauman kanssa tai se, ettei kukaan ole päätepysäkillä sekuntikellon kanssa mittaamassa aikaa. Aina joskus vuosien varrella on kyllä käynyt mielessä, että jospa kävisikin kokeilemassa sivakointia. Mutta miten kokeilee, kun ei ole suksia; kustannukset jäävät kovin korkeiksi, jos hiihtoinnostus hiipuukin heti ensimmäisen kilometrin lenkin jälkeen.




Minähän tietysti löysin sukseni kierrätyskeskuksesta. Harkitsin kyllä uutta halpaa suksisettiä, mutta palasin takaisin kirppareille budjetti mielessä. Nyt on kyllä käynyt niin, että kierrätyskeskukselta ostamani, mielestäni hauskan retron näköiset sauvat ovatkin käyttökokemuksieni perusteella mahdollisesti jonkin aivan muun lajin sauvat kuin hiihdon, ja jouduin joka tapauksessa hakemaan sauvat uusina. Ja jos aivan tarkkoja ollaan, niin kierrätyskeskuksen kahden euron monoissakin on ehkä pientä sanottavaa; ne hiertävät kantapäätä tuskalliseen tapaan. Toisaalta: ehkä kaikki tämä kärsimys onkin vain osa hiihtämisen perusolennusta. Ehkä siihen onkin oma painava syynsä, miksi hiihtäminen minun osaltani jäi ala-asteen viimeiselle luokalle.


Toisaalta taas kaikki urheilu on enemmän tai vähemmän välineurheilua. Tänäänkin sauvaostoksilla ostin jopa hiihtohanskat, luistovoidetta ja korkkipömpelin, jolla voide kuulemma kiinnitetään. Pian minusta tulee yksi niistä ärsyttävistä, luonnehäiriöisistä hiihtäjistä, jotka harppovat menemään ihonmyötäisissä, tyhmännäköisissä makkarankuoriasuissa, huutavat latua ja pelmahtavat aina silloin tällöin täyteen laturaivoon milloin mistäkin syystä.


Ehkä ne hiihtohanskat olivat jo liioittelua? Olisi pitänyt olla maltillisempi.


8 kommenttia:

  1. Oon aina ollut hyvä urheilussa. Tokarissa vähintään ysi. Mut hiihto oli minun heikkouteni ja sukset kryptoniittia. Sukurasite hiihtämiseen olisi kova ja hiihtokouluakin oon käyny, mutta ei. Tänä talvena yllättäen innostuin hiihtämisestä siinä määrin, että ostin alesta hiihtopuvun. Suksia en kylläkään vielä juuri kustannussyistä omista, vaan hiihtelen sitten lainasuksilla aina kun käyn kotipuolessa kylässä. Viime lenkillä kokeilen yksiä huonoja suksia, meinasi tulla itku. Sitten vaihdettiin äitini kanssa suksia päittäin, ja heti alko luistaa. Kyllä se valitettavasti on välineurheilua parhaimmillaan. :( En olisi uskonut, että vielä joku päivä harkitsen laittavani satasia SUKSIIN.

    /Suvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen aina ollut hirveän huono urheilussa. Ei ole koskaan ollut sellaista liikuntarutiinia, ja pitää vain pakottautua erilaisille kursseille tai nyt hiihtämään. Onnea niille, jotka kokevat liikunnan iloa. Minä en siihen usko.

      Minäkin järkytyin, kun katselin erilaisten suksisettien hintoja. Onneksi kouluikäiselle sentään löytyy aina tosi hyviä settejä käytettynä. Edellinen setti myytiin tänä vuonna pois, kun oli käynyt pieneksi, ja tilalle löysin Fischerin siistin ja hienon setin, jonka pohjassa on se mikä-lie käsittely, joka ei vaadi voitelua. 35 euroa, vuhuu!

      Poista
  2. Loit hauskan mielikuvan hiihtoretkestäsi ☺ Maltti on valttia siellä laduillakin.
    Nuo pyyhkeet on ihanat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se himourheilu on vielä todella, todella kaukainen asia. Mutta täytyy sanoa, että hiihtäminen on ollut yllättävän mukavaa näin monen vuoden jälkeen.

      Poista
  3. Höhö, samis! Määkään en ole suksiin ala-asteen jälkeen koskenut, mutta tänä talvena on vähän ruvennut kutkuttamaan ajatus. Mutta juurikin niistä kustannussyistä olen jättänyt asian ajatuksen asteelle, katsotaan sitten ensi vuonna tai seuraavassa elämässä... Mutta juoksuun hurahdin syksyllä ja ajattelin sen olevan halpa harrastus. Vaan vielä mitä! Nyt on ostettu jo kahdet kengät, kahdet trikoot (joo, kyllä, trikoot voi moro!), takkia ja vaikka mitä, ja vaikka kaikki on ostettu alennuksesta taikka kirpparilta, on rahaa palanut silti jo ihan jopa naurettavan paljon. Ja kohta pitäisi rykästä puolimaraton joka sekään ei ole mikään ihan ilmanen juttu. Että toivon totisesti etten siihen hiihtoon haksahda, muuten tulee konkurssi. :) Mulla tosin olisi semmoiset siniset hiihtohaalarit vuodelta nakki ja kivi, löytyi joskus jostain roskiskuormasta, ja niitä olis kyllä vähän jopa pakko päästä ulkoiluttamaan ladulle vielä jonain päivänä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kokeilee jonkun tutun suksia? Tai ostaa ensin käytetyt sukset ja sitten jos innostus iskee, päivittää varusteita?

      Ohhoh, oot kyllä melkoisesti juossut, jos on kahdet kengät jo menny! Hieno juttu! (Ja ne trikoot: heheheheh.) Mieki olen perinteisesti käyny erilaisia jumppa- tai tanssikursseja siellä ja täällä, mutta kun viime syksynä maksoin kurssimaksun ja kävin ehkä neljästi, rankaisen itseäni nyt keväällä, enkä ilmoittaudu kurssille ollenkaan. Hiihtelen yksinäni, kunnes viime syksyinen tappio on korvattu tarpeeksi mojovalla hiihtomäärällä.

      Poista
  4. Olipas hämäävää nähdä tässä blogissa otsikossa sana himourheilua! Tsemppiä laduille, hiihtäminen on kivaa - ainakin kun aurinko paistaa, keli on loistava ja pysähdytään munkkikahveille :))

    T. Blogiasi lukenut teidän ensitreffeistä (?) lähtien

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, himourheilu on kaukana tästä blogista. Mutta ootpa seurannu blogia pitkään! Se olis melkein palkinnon paikka!

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!