keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Soppapäivä ja astia-arvoitus



Uusi harrastukseni, vieraiden lasiesineiden tunnistamisen yrittäminen ja siinä joka kerta epäonnistuminen, on uuden haasteen edessä. Kirpparipöydät näyttävät näin joulun jäljiltä olevan melko tyhjillään, mutta ihan pikakierroksella onnistuin silti löytämään pari kivaa juttua. No, useammankin, mutta yritän hämätä itseäni ilmoittamalla ostettujen tavaroiden määrän reippaasti alakanttiin.


Violetti lasimalja on hyvin saman tyylinen ja samaa kokoluokkaa kuin joululahjaksi saamani Sukat makkaralla -tarjoiluastia. Violetti kippo maksoi kaksi euroa, ja hintalapun mukaan se on "kotimaista lasia". Minkäänlaisia merkintöjä kiposta ei löydy, mutta googlettelun jäljiltä veikkaisin kulhon olevan Sirkku Kumela-Lehtosen Kumelalle suunnittelema malli. Vai onkohan? Laatutavara.com-sivuilta löytyy melko samannäköinen kulho, mutta isokokoisena (täällä). Onhan noissa toki erojakin.


Osaatko veikata paremmin?






Soppapäivän kauppareissuun sopivasti löysin taas uuden pärekorin. Se maksoi vain viisi euroa, ja ruokaostokset näyttävät siinä tosi söpöiltä. Tiedän, tiedän: jonakin päivänä on ihan pakko rajoittaa pärekorien ostamista. Se päivä ei ole vielä tänään.






Oman (mummon) maan satokin näyttää ja maistuu erityisen hyvältä. Keitot ja muut jättisatseina valmistettavat ruoat ovat osa nuukailubudjettiamme. Kattilallisesta keittoa riitää kolmelle ihmiselle ehkä kahdeksi päiväksi; kustannus jotakuinkin 2.80 euroa. Kitsing!










Onpa kaikki taas niin mukavan arkista! Vielä pitäisi jaksaa ottaa joulukoristeet pois, laittaa ne laatikoihin ja kantaa laatikot ullakolle.


10 kommenttia:

  1. Tuo lila kulho näyttää kyllä ihan kotimaiselta desingiltä, mutta en koskaan muista kuka mitäkin on suunnitellut. Toisaalta joinakin aikakausina on tehty samalla tyylillä, mutta kyllä sen suomalaiseksi tunnistaa. Kiva löytö ja hinta ei ollut paha.
    Ai päre kori? Voiko niitä olla liikaa? Nehän on niin käytännöllisiä kaikenlaiseen säilytykseen ja kuljetukseen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin tuo lasin violetti sävy on tosi samanlainen kuin Kumelan laseissa. Tuossa linkissä ison kulhon yläosa on pullukampi alaosasta, varsi taas yläosasta leveämpi. Mutta mistä tietää, onko pienempi kulho samaa mallia?

      Jotenkin minulla on sellainen tunne, että pärekoreja voisi ehkä jossakin tilanteessa olla liikaa. Mutta voi olla, että minä olen vielä hyvin kaukana siitä tilanteesta!

      Poista
  2. Juu, samaa tulin sanomaan minäkin, kyllä se kotimaista taitaa olla. Tarkempaa alkuperää en tiedä :-) Pionilaseista: ainakin ne mehulasit kestävät kyllä konetta, mutta ajan myötä hiotuvat tylsän näköisiksi. Jos vaan käsin jaksaa pestä, niin pysyisivät varmasti naarmuttomampina. Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä konetiskiaine samentaa lasia? Yhden kerran lasit on jo pyöräytetty tiskikoneessa, ja hyvin säilyivät ehjinä. Nyt kun ne on pesty "omiksi", voisin yrittää olla reipas ja jatkossa pestä ne käsin :)

      Oikein hyvää alkanutta vuotta!

      Poista
  3. Hei, kyllä tuo Kumelaa on. Minullakin on samanlainen, muistaakseni ostettu jo 1960-luvun lopulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vahvistuksesta! Nanny Stilliä ehdotettiin myös, mutta ainakaan Googlen kuvahaulla ei löydy mitään samantyyppistä. Kallistun siis vahvasti Kumelan puoleen! :)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Minustakin tämä on niin nätti! Olisipa kiva, kun näitä löytyisi vielä enemmänkin!

      Poista
  5. Jos iso pärekori yrittää hypätä mukaasi, anna hypätä ja muista sitten minua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäpä muistan! :) Joskin yritän pysytellä uusista pärekoreista jatkossa loitompana. Vaikka kyllä tuo uusinkin löysi meiltä paikkansa: siinä on nyt omenoita :)

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!