maanantai 19. tammikuuta 2015

Olipahan kemut!



Ihan mahtavat pippalot takana! Täytin eilen pyöreitä vuosia, ja juhlistimme tapahtumaa lauantaina. Olin ajatellut viettäväni synttäreitä pienimuotoisesti, mutta toisin kävi. Tarkoitus oli mennä päivällä hyvän kaverin kanssa Tuiran uimarantaan ensimmäistä kertaa avantouimaan ja illalla lähteä miehen kanssa Teatteri Rioon katsomaan Saikkua, kiitos. Liputkin oli muka hyvissä ajoin varattu.


Päivän avantouintireissu meni aivan pyllylleen. Olen todella vilunarka, ja avantouinti otettiin päivän ohjelmaan vain siksi, että se olisi sopivan repäisevää touhua. Ajattelin, että kun sen kerran tekee, se on sitten tehtynä, eikä tarvitse koskaan enää uudestaan. Uimapaikan avaimet oli haettu edellisenä päivänä ja kaiken piti olla selvää. Mutta miten kävikään! Tuiran avantouimapaikassa ei ole saunaa ollenkaan! Ei saunaa! Avantouimapaikassa! En ole koskaan kuullutkaan hullummasta: mennä nyt avantoon uimaan ilman saunaa. Kastelin jalat polviin saakka. Siinäkin oli extremeä ihan riittämiin, aivan liiaksi asti. Mutta kävin minä kyllä uimapaikan suihkussa, eikä suihkun vesi ollut kovin lämmintä, ehkä haalean ja lämpimän väliltä. Tavallaan siis tein jotakin extremeä, niin kuin oli tarkoituskin.


Uinnin (tai "uinnin", jos tarkkoja ollaan) jälkeen pyöräilin kotiin valmistautumaan illan teatteriin. Vasta nyt pyysin uimassa ollutta kaveria jatkamaan iltaa kanssamme teatterin jälkeen; lippuja kun ei enää näin myöhäisessä vaiheessa saatu toiselle pariskunnalle. Esityksen alkamisajankohdan kanssa tuli häslinkiä: olin katsonut, että esitys alkaa kuudelta, ja meillä oli ensin hirveä kiire. Lähdimme ajamaan kohti keskustaa, kun mies sai tekstiviestin: mukaan kutsuttu pariskunta sanoi, että esitys alkaakin tunnin myöhemmin. Käänsimme auton takaisin kotia kohti. Minusta ajatus oli pöljä: voisimme aivan hyvin kuluttaa ylimääräisen tunnin määränpäässä. Mies sanoi, että ehdimme kyllä, ja kun aikaa on, hän haluaa näyttää minulle jotakin. 


Sain huivin silmille ja lähdimme ajamaan. Mies on juuri perustamassa omaa yritystään, ja yritykseksi sopivia teollisuustiloja on katseltu pitkään ympäri Oulua. Luulin, että menemme taas kerran katsomaan jotakin hallia: olemme ennenkin kuikuilleet tyhjien hallien sisälle ja yrittäneet arpoa, onko tilassa kaikki tarvittava, lattiakaivot ja sen semmoista. Uuden hallin katsominen tuntui tympeimmältä mahdolliselta tekemisvaihtoehdolta synttäripäivänä, mutta olin kiltisti kitisemättä. 


Mutta sitten!


Hämäys meni nappiin aivan viimeiseen hetkeen saakka ja vähän viimeisen hetken ylikin. Huivi silmillä haistoin vastaan tulevan puun tuoksun, ja tunnistin paikan Tuiran puusepän pajaksi. Vieläkään en arvannut mitään; mietin, että tännekö uusi yritys perustetaan ja ihmettelin, miten paikka muka soveltuu panimolle. Vasta kun huivi otettiin silmiltä ja portaiden ylärapulla olevat ihmiset alkoivat laulaa onnittelulaulua, alkoi hitaasti, hyvin hitaasti raksuttaa. Yllätysbileet! Ihan mahtavaa!


Ihmisiä oli paikalla reilu parikymmentä, ja teemana oli menneiden vuosikymmenten disko. Ajattelevaiset ystäväni olivat päätelleet, että pitäisin ehkä mieluiten omat vaatteeni. Tukka ja meikki saivat kuitenkin kyytiä: nuttura vaihtui avonaiseen kreppikampaukseen, tumma silmämeikki siniseen, säihkyvään luomiväriin.
 




(Päivän asu on tietysti kokonaisuudessaan kirpparilta. Satiininen bolero (6 e) on monen vuoden takainen löytö ja trikoomekko lempparipikkumustani (4.50 e).)


Kreppitukasta ja silmämeikistä ei valitettavasti ole tämän kummempaa kuvaa. Tukassa on pieni, kruununmuotoinen tiara, jonka sain lahjaksi.





Mies oli valmistanut synttäreitä varten kaksi IPA-olutta, joista toinen oli nimeltään Drama queen. Nimellä ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä minun kanssani, minä varmistin.






Kaksi vieraista valmisti parikymmenpäiselle poppoolle tosi hyvää ruokaa: kanaa, riisiä ja ruusukaalipalleroita.
 




Tykkään todella, todella paljon pienistä live-esityksistä, ja käymmekin aina silloin tällöin kuuntelemassa paikallisia bändejä. Oululaisen Outolinnun (jolta muuten on juuri ilmestynyt uusi levy) solisti Väisänen esiintyi soolona. Sanoinkuvaamattoman mahtavaa!

 







Alkuperäiset suunnitelmat menivät vähän niin ja näin: avantouinnista ei tullut oikein mitään ja teatterireissukin jäi tekemättä. Yllätys oli aivan täydellinen ja koko ilta sujui niin mukavasti, ettei paremmasta väliä.


Kiitokset siis onnittelijoille ja kaikille pippaloihin osallistuneille! Minä jatkan vielä leijumista.


14 kommenttia:

  1. Onnea synttäritytölle! <3
    Ihanat yllärijuhlat sulla on ollut! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ihanat synttärit! Niitä kelpaa nyt muistella :) Kiitokset onnitteluista!

      Poista
  2. Onnea sankarille ja wau mikä ylläri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Ylläri oli kyllä melkoinen!

      Poista
  3. Onnea!!
    Ihan mahtavaa että sait yllärijuhlat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juhlat on aina kivoja; yllärijuhlat vielä sitäkin kivempia!

      Poista
  4. Onnea hurjasti!

    Minäkään en kylmästä välitä, mutta avannon jälkeen on niin ihana olo! Yhden talven asuin liki avantoa ja silloin tuli käytyä. Sielläkään ei ollut saunaa (tai edes suihkua), mutta en kyllä sitä osannut kaivatakaan. Avannon jälkeen nimittäin koko kroppa alkaa kihelmöidä, kun veri lähtee kiertämään! Eikä ole yhtään kylmä, vaikka toisin voisi luulla - päinvastoin! Mikäli joskus tulee vielä tarve repäistä, niin suosittelen tosiaankin pulahtamaan kokonaan! ;)

    /Suvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Niin ne kaikki väittävät, että avannon jälkeen iskee autuus. Sitä on vaikea kuvitella, kun seisoo virvaavan joen reunalla viimassa ja tuulessa. En usko, että tulee ihan heti uutta tarvetta repäistä. Niin kuin kaveri oivallisesti sanoi, kynnys yrittää uudemman kerran on nyt aika korkea :)

      Poista
  5. Niin. Mitä tähän nyt sanois. Megabileet ja arvaa kuka on taas jätetty rannalle, ilman kutsua. Helsingistä menee Onnibussi ja jos olisi tullut kutsu ajoissa, olisin voinut ostaa lipun siihen. Kyllä Kirpparikeijun bileiden takia sitä 20 h bussissa matkustaa. Yöksi olisin tullut sitten sinne teidän askarteluhuoneeseen.

    Mutta ei tullut kutsua, ei.

    Onnea nyt silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Megabileet on parhaat! Miehän tietenkin olisin sinut kutsunut, mutta mie en nyt vastannut vieraslistasta :,( Suosittelen laittamaan valitusta asiasta vastanneille.

      Kiitos kuitenkin.

      Poista
  6. Ihan huippu yllätys, wau. Mahtoi olla mahtava ilta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tosi mukava! Ihana kun niin moni oli tullut paikalle. Toivottavasti muilla oli yhtä mukavaa kuin minulla. Eiköhän kaikilla ollut hauskaa: ruoka ja esiintyjä ovat sellaisia tunnelmannostattajia :)

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!