maanantai 3. marraskuuta 2014

Nuukailuruokaa: mallasleipä ja saaristolaisleipä



Kylläpä aika rientää nopeasti! Viime kuussa meidän oli tarkoitus pitää nuukailukuukausi ruokien suhteen. Tein koko kuukauden kattavan ruokalistan ja ostimme yhdellä kertaa kaikki tarvittavat kuiva-aineet kuten erikoisjauhot ja linssit. Viime kuussa koko homma meni vähän plörinäksi: yksi viikko kului syyslomalla mummolan lihapatojen äärellä (toisaalta tämähän sopi varsin hyvin nuukailun teemaan), ja leivät jäivät laiskuuden vuoksi kokonaan leipomatta. Melko monesti söimme vielä listan ulkopuoleltakin.

 
Mutta ei se mitään! Taas on uusi kuukausi edessä, ja se kauppareissukin hoidettu jo viime kuussa! Nyt aion olla oikein, oikein tarkka visukinttu ja pitää kukkaronnyörit kireällä. Uusi kuukausi alkoi komiasti leipien leipomisella. Osa meni pakkaseen, osa suoraan leipäkaappiin.


Miehellä ja hänen veljellään on oma pienpanimo, jossa valmistetaan pieniä eriä oluita. Virallista yritystä ollaan vasta perustamassa, mutta kotikäyttöön poijjaat ovat panneet oluita jo parin vuoden ajan. Oluen panemisen oheistuotteena syntyy (mallas)mäskiä, joka on vierteestä ylijäävä osuus. Mäski on ihan kelpoa tavaraa esimerkiksi leipien leipomisessa, ja pitkän aikaa olemme suunnitelleet, että jatkuvasti tuotettava mäski pitäisi ottaa hyötykäyttöön. Nykyisellään mäski on vain kaadettu biojätteeseen, koska sille ei ole ollut käyttäjiä.


Nytpä otin asiakseni hyödyntää mäskin ja pyöräytin pari melko samantyyppistä leipää, saaristolaisleipää ja mallasleipää. Saaristolaisleipää ei vaivata, ja sen valmistaminen on hyvin helppoa, mutta paistoaika on peräti kaksi ja puoli tuntia. Mallasleipä kyllä vaivataan, mutta sekin on nopea ja vaivaton valmistaa.





Saaristolaisleipä (ohje täältä)

1 l piimää
75 g hiivaa
3 dl siirappia
3 dl olutmaltaita / 6 dl mäskiä
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoja
1 rkl suolaa
10 dl vehnäjauhoja
2 rkl voita vuokien voiteluun

Siirappivesi leipien voiteluun
1.5 dl vettä
0.5 dl siirappia

Ohjeet ovat yksinkertaiset: lämmitetyn piimän sekaan murennetaan hiiva. Sitten lisätään kaikki loput ainekset, mutta ei vaivata. Taikina jää löysäksi.

Ohjeesta riittää kahteen 2 litran leipävuokaan. Kun taikina on kaadettu vuokaan, sen annetaan kohota peitettynä 1.5 tuntia.

Leivät paistetaan uunissa 175 asteessa kahden tunnin ajan. Sen jälkeen leipä valellaan siirappivedellä ja laitetaan vielä puoleksi tunniksi uuniin.


Mallasleipä (ohje täältä)

3 dl kaljamaltaita + 6 dl vettä / 6 dl mäskiä
5 dl piimää
1 rkl suolaa
50 g hiivaa tai 1 pussi (11 g) kuivahiivaa
1 1/2 dl siirappia
8 dl ruisjauhoja
n. 12 dl vehnä- tai hiivaleipäjauhoja
75 g voita tai margariinia

Kaljamaltaat vaatiivat tunnin liotuksen kuumassa vedessä, mutta mäskiä voi käyttää sellaisenaan.

Mallasleipä valmistetaan niin kuin mikä tahansa pullataikina: lämpimään piimään murennetaan hiiva, sitten lisätään muut ainekset. Voi lisätään viimeisenä. Taikina vaivataan, ja valmis taikina on napakka.

Taikina kohotetaan, ja siitä leivotaan 4 leipää. Kohonneet leivät pistellään haarukalla ja paistetaan 200 asteessa tunnin verran. Myös mallasleivät voi voidella siirappivedellä.



 
Ohjeet olivat yksinkertaiset ja simppelit, ja ihan ensikertalaisena mäskin käyttäjänä leipaisin kyllä oikein maittavat ja hyvät leivät! Aikaisemmin olen tehnyt oikeastaan vain höttöisiä vehnäsämpylöitä, mutta mäskileivistä tulee ihanan ruokaisia ja maukkaita.


Nyt on marraskuun nuukailu pantu hyvällä mallilla alulle! Ehkäpä tässä kuussa teemme kaikkien aikojen ruokabudjettialituksen!


13 kommenttia:

  1. Eläintiloille voi kokeilla tarjota mäskiä :) Esim joissakin navetoissa sitä annetaan lehmille, voi olla et sikaloissakin ja muissakin paikoissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappas! Enpä ajatellutkaan, että eläimetkin voisivat syödä mäskiä! Kerronpa tämän tiedon eteenpäin.

      Poista
  2. Voi että kun näyttävät hyviltä. Mua niin harmittaa olla maltaille allerginen, jää usein hyvät leivät syömättä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitatko siis vilja-allergiaa? Se kyllä varmasti rajoittaa ihan hirveästi! Meillä syödään leipää joka päivä, monta kertaa päivässä. En tiedä, mitä sitten söisimme, jos ei saisi syödä viljaa.

      Poista
    2. Ei vaan tarkoitan mallasta. Monessa tummassaleivässä ja jopa riisimuroissa on mallasta ja minun maha menee siutihan sekaisin.

      Poista
  3. Heippa! Itse olen innostunut tuosta saaristolaisleivästä kympillä. Muutaman kerran olen nyt leiponut just tuolla ohjeella mutta lisännyt vielä desin auringonkukansiemeniä :). Ajattelin myös että josko jouluksi tekisin kaljaa noista maltaista ja käyttäisin sitten mäskin leipään. Mietin vaan että jos käyttää mäskiä niin pitäiskö tuota nestemäärää pienentää?-um-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringonkukansiemenet on kyllä käteviä: ne on mukavan isoja ja pehmenevät sopivasti uunissa. Meilläkin on kaapissa niitä. Seuraavaan leipäsatsiin voisinkin niitä lisätä!

      Minusta tuo menee niin, että jos käyttää kaljamaltaita, maltaat pehmitetään ja turvotetaan vedellä. Minä käytin valmiiksi turvonnutta mäskiä, joten sitä ei tarvinnut liottaa. Käytin kyllä ihan ohjeiden mukaisen määrän piimää, mutta olenkin ensikertalainen, enkä osaa sanoa, olisiko tullut parempaa vähemmällä määrällä nestettä. Mietin myös saaristolaisleivässä, onko tarkoitus kipata tuo koko 2 dl siirappivettä leipien päälle. Päätin sitten kipata, kun paistoaika oli niin pitkä.

      Valmiista leivästä tuli tällä tapaa todella mehevää ja kosteaa. Vähemmän kosteaa olisi tullut, jos olisi laittanut siirappivettä vain aivan pikkuisen leivän päälle :)

      Poista
  4. Oululainen pienpanimo, khuuuuul :) Toivottavasti yritys on toiminnassa pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun tietääkseni Oulussa avattiin juuri tänä vuonna pienpanimo, mutta en tiedä, minkälaisella volyymillä se toimii. Poikien panimo on koko ajan tekeillä, ja uskoakseni ensi vuoden alku on jonkinlaisena tähtäimenä.

      Poista
  5. Olen pariin otteeseen leiponut saaristolaisleipää samalla ohjeella, mutta leivät tahtovat paiston aikana "lässähtää" keskikohdasta. Mistähän tämä johtuu ja mitä pitäisi tehdä toisin, osaatko yhtään arvioida...?

    Onko kyseessä mahdollisesti Maistilan panimo? Keksittekö ratkaisun "mäskiongelmaan", vai menevätköhän mäskit vieläkin pääsääntöisesti bioroskiin? Kävin viime viikonloppuna Sonnisaaren panimolla hakemassa mäskisatsin ja leivon parhaillaan siitä mallasleipiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, ei kyllä minkäänlaista hajua! En ole mikään leipomisekspertti ollenkaan. Saaristolaisleipähän on tosi tujua tavaraa; minusta lässähtäminen oli vääjäämätöntä. Ei vain jaksa raasu kannatella omaa painoaan.

      Ihailtavaa tarkkaavaisuutta; Maistilapa se hyvinkin on :) Minähän en suinkaan ole siellä töissä, mutta kuulemma mäski menee jonnekin maatilalle lehmien mäystettäväksi. Videotykkivaihtokauppojen yhteydessä paikallisen leipomon kanssa tuli myös puheeksi, että he saattaisivat käydä hakemassa mäskiä omiin leipiinsä.

      Poista
    2. Kiitos nopeasta vastauksesta Kirpparikeiju. :) Eipä siinä auta kuin jatkaa yrittämistä tuon leivän kanssa, taidan kokeilla ensi kerralla lisätä taikinaan hieman enemmän jauhoja, josko se pitäisi taikinan paremmin kasassa...

      Heh, Oulun kahdesta panimosta ei ollut kovin vaikea arvata. :) Menestystä Maistilalle, on tosi mukava saada Oulun alueelle paikallista panimotoimintaa.

      Sinulla on kyllä todella kiva blogi! En ole juuri aiemmin seurannut sisustus- tai käsityöblogeja, mutta näitä sinun juttuja lukiessa ja kuvia katsellessa meinaa ihan sisustuskärpänen iskeä meikäläiseenkin.

      Poista
    3. Kiitos ihanasta kommentista :) Sisustuskärpänen on vähän semmoinen elukka, että välistä se puree ja välistä vaipuu horrokseen.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!