sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Etenee, etenee



Ompelu-urakka jatkuu! Harmi, että varsinainen tekeminen on niin kovin hidasta; mieleni toimii huomattavasti vilkkaammin kuin motoriikan ja ompelukoneen yhteistyö. Uusia ideoita syttyy nopeammin kuin ehdin vanhoja valmistaa. Nyt olisi tosi monta hienoa juttua vanerista mielessä, mutta täällä sitä vielä pakerretaan ompelukoneen parissa. 


Jos olisin Teräsmies, olisin jo ommellut kaksikymmenpäisen varisparvin ennätysajassa. Mikä sääli, että olen vain tavallinen kuolevainen.






Katsokaa; kello on vasta kaksi, ja täällä on aivan pimeää! Kaikki valot täytyy laittaa päälle, että näkee edes eteensä. Hyi hyi!









Olen nyt ommellut variksia yksi työvaihe kerrallaan muutamana päivänä, muutaman tunnin kerrallaan. Ensin ompelin iirikset valkoisiin silmämuniin ja sitten silmämunat oranssiin nokkaan. Nyt olen siinä vaiheessa, että masut ja nokat on kiinnitetty etukappaleeseen. Seuraavaksi pitää ommella siivet ja jalat. 


Tähän asti olen käyttänyt vain mustaa lankaa, mutta seuraavaksi pitää alkaa vaihdella lankoja kankaan värin mukaan. Voisin aloittaa ompelun vaikkapa punaisista siivistä.





Tässä poikueessa on nyt tosi monta minun silmääni hirveän mukavaa väriyhdistelmää! Tästä kelta-mustastakin tulee niin hieno! Kraaaaak!
 




Jos nyt jossakin vaiheessa saan tämän käsillä olevan parven valmiiksi, ja jos vaikka sen jälkeen pääsisin sahallakin surruuttelemaan, voisin miettiä Surumielisille Pielisille lajitovereita. Voisin tehdä samalla tyylillä esimerkiksi pitkäkorvaisen pupun tai pyöreäkorvaisen nallen. Ne voisivat sitten olla vaikka Ilomielinen Kielinen ja Tasamielinen Sievinen. Tuo tasamielisyys miellyttää minua oikein erityisesti; miten mukavaa seuraa mahtaisikaan olla tasamielinen pehmokaveri.



Nyt on niin kova meno päällä ja niin miljoona ihanaa ideaa yhtä aikaa mielessä, että saa nähdä, pääsenkö koskaan joulumyyjäisiin asti. Tätä menoa saan varmaan vain aivoverenvuodon. Sanon sen taas; tahdon oman verstaan. Nytkin olisi niin näppärä käydä välitöinään ihan pikkuisen sahailemassa ja testaamassa muutamaa uutta visiota. Vaikka kaikki olisikin yhtä aikaa kesken, pääsisi rauhassa toteuttamaan näkemyksiään.


8 kommenttia:

  1. Ei paniikkia, onhan tässä vielä kuukausi aikaa ;)

    VastaaPoista
  2. Oi vitsit noista tulee ihania. Niin monta kertaa on mielessä ollut että pitäisi opetella ompelemaan, että oliskohan jo sen aika. Saisi kyllä tehtyä kaikkea makeeta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta kannattaa opetella! Kannattaa aloittaa jollakin sisustusjutulla tai lastenjutulla mielummin kuin vaikkapa omalla vaatteella :)

      Poista
  3. Omaa verstasta vailla olen minäkin. Onneksi saatiin uusi(vanha/käytetty) iso keittiönpöytä meille, muuten ei tulisi tuunailuista yms. touhuilusta yhtään mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä haaveilen vanhasta omakotitalosta, jonka kellarikerros olisi kokonaan varattu minulle ja minun puuhailuille :)

      Poista
  4. Voi varis! Ihania! Niin ja No Stress :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Yritän olla stressaamatta :) Varikset ovat vielä aukileikkauksia, kääntöä, silitystä, täyttöä ja täyttöaukon kiinni ompelemista vaille valmiita. Nyt ne jäivät odottelemaan omaa vuoroaan sillä välin, kun minä sahaan.

      Pääsisinpä jo maalaamaan! Ostin aivan ihanan värisiä uusia maaleja!

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!