perjantai 3. lokakuuta 2014

Ruokakomerolla



Tässä syksyn korvilla iski pienimuotoinen siivousinnostus, ja aloin pöllyytellä kaapin perukoita vähän sieltä ja täältä. Harmi vain, että esimerkiksi keittiön kaappien kuuraaminen on niin viheliäistä puuhaa, ettei sitä kovin tolkuttoman kauaa jaksa harrastaa. Muutaman kaapin sain kuitenkin siivottua. Sitten aloin miettiä edessä olevaa maustekaappia, ja innostus lopahti ikiajoiksi. Nyt ilahdutan itseäni käymällä turhanpäiten kurkistelemassa niiden kolmen kaapin sisälle, jotka ehdin jo siivota.


Samoilla tohinoilla otin käyttöön muutamia kevään ja kesän aikana kirpparilta ostettuja lasipurkkeja. Olen aika arka kirppariastioiden suhteen, ja mieluusti käytän tämänkaltaiset lasiastiat uunissa kunnolla puhdistautumassa ennen käyttöä. Näitä kannellisia purkkeja löysin neljä kahden euron kappalehintaan. Niissä oli mukana tiiviit muovitiivisteet, mutta ne eivät sitten kestäneetkään keittopuuhiani vaan sulivat epämääräisiksi möykyiksi kostona liiallisesta siisteysintoilustani. Ollaan sitten ilman tiivisteitä.


Mistähän nämä purkit ovat alkujaan peräisin? Tunnistaako joku kipon muotoa?
 





Nämä meidän ihanat, alkuperäiset 50-luvun keittiökaapit jaksavat ihastuttaa joka päivä. Tässä talossa pyörii remppamies tekemässä muihin asuntoihin remonttia, ja jokunen viikko sitten hän kertoi purkaneensa juuri toisesta asunnosta samanlaisen keittiön. Muisti, kuinka olin aiemmin keskustellessamme ihastellut kaappeja ja kertonut, että haaveenani on koota joskus omaan asuntoon näistä vanhoista kaapeista kokonainen keittiö. Oli viereisen asunnon keittiörempan aikaan käynyt meidän ovella koputtelemassa, mutta kun kukaan ei ollut kotona, vei kaatopaikalle. Aijaijaijai! Tämä on muisto, joka kirpaisee. Unohtaisinpa tämän pian.






Tällä viikolla mokkaruutuja leipoessani huomasin, että lasipurkit kaipaavat ehkä sittenkin etiketit. Silloin, kun laitoin perunajauhot ja tomusokerit samanlaisiin lasiastioihin, ajattelin, että kummakos näitä on ulkonäön perusteella erottaa; aivan ovat erilaisia. Ja sitten, kun ensimmäistä kertaa tarvitsin toista näistä aineksista, jouduin maistamaan, kumpi on kumpaa.
 

Etikettejä varten kävin Clas Ohlsonilta ostamassa Dymo-koneen. Edellinen koneeni meni jollakin tapaa jumiin ja heitin sen pois. Ja voi että tämä on romu laite!! Muutaman tekstin ehdin kirjoittaa, kun tuo toinenkin Dymo on jo rikki, taas jumissa!

 







Nyt uuden kuukauden kunniaksi päätin ryhtyä napakaksi emännäksi ja suunnitella perusteellisen, koko kuukauden kattavan ruokalistan etukäteen. (Tuoreet leikkokukat ovat oleellinen osta kuukausittaista talousrahastoa, toim. huom.)Pari kolme tuntia kesti ruokia suunnitellessa ja uusia reseptejä etsiessä, mutta jospa tässä kuussa ei enää tarvitsisi miettiä, mitä milloinkin syödään.






Homman nimi on, että tässä kuussa syödään mahdollisimman edullisesti ja mahdollisimman pienellä ruokahävikillä. Asiaa tutkaillessa törmäsin melkoiseen ahaa-elämykseen, jonka tulen vielä jakamaan nuukailuprojektista raportoidessani.






Nyt tehdyt ruokaostokset kattavat koko kuukauden leivät ja ensimmäisen viikon ruuat. Tietenkin esimerkiksi perunoita, porkkanoita tai kananmunia jää vielä seuraavillekin viikoille, mutta jospa nyt tässä olisi suurin osa tarvittavista aineksista, eikä ensimmäisen viikon aikana tarvitsisi käydä ostamassa perusaineksia. Oikeasti pitää vielä käydä toisessakin ruokakaupassa, koska Lidlistä ei todellakaan saa kaikkea tarvittavaa. Esimerkiksi maustehyllyä en viitsinyt edes vilkaista, vaan haen erikoiset mausteet suosiolla isommasta kaupasta.


Erityisen nuukan tästä nuukailuprojektistamme tekee se, että söimme nuukailukuukauden ensimmäisen aterian vasta eilen, kuukauden toisena päivänä. Tämänkaltaista nuukuutta on hyvin vaikea kenenkään toisen ylittää!


Vinkkailkaapa ihmeessä omia lempparireseptejä, jotka sopisivat nuukailukuukauden teemaan! Omalla listallani on tällä hetkellä sellaisia perustavallisia reseptejä, joita aina tehdään; sellaisia erityisempiä reseptejä, joita joku perheenjäsen on toivonut; sellaisia reseptejä, joita joku tuttu on suositellut ja bonuksena sellaisia reseptejä, jotka varta vasten etsin netistä.


18 kommenttia:

  1. yksi lempiruuistamme on juureslinssikeitto; perunoita, porkkanoita, lanttua, palsternakkaa, selleriä, kasvisliemijauhetta, punaisia linssejä, sekä musta- ja valkopippureita maustamiseen. Hyvää tulee ja iso satsi riittää nuukailtavaksi useammaksi päiväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi paljon reseptistä! Meille lantun ja nauriin kaltaiset juurekset eivät ole tuttuja. Tokihan niitä muualla tulee syötyä, mutta enpä ole itse tainnut niistä koskaan mitään valmistaa. Nyt nuukailukuun aikana on hyvä opetella :)

      Poista
  2. Murukahvia on joskus myyty noin fiksuissa purkeissa.
    Mitenkähän sekalaisille elintarvikkeiden ja muiden hökkeiden valmistajille saisi ujutettua viestiä uudelleenkäytettävien rasioiden/purkkien fiksuudesta..
    Paula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, enpä olisi arvannut! Näissä lasipurkeissa ei lue mitään merkkiä, mikä on tosi kiva. Monet hyvät kylkiäiset ja ilmaisjutut menee pilalle sillä, että siihen tupataan logo näkösälle. Esimerkkinä yksi laadukkaan tuntuinen, hieno trikoopipo, jossa lukee operaattorin nimi. Ei kai semmoista kehtaa ihmisten ilmoilla pitää. Tästä kyseisestä mainospiposta sain mainoslärpykkeet onneksi saksimalla poistettua saumojen välistä, ja niin kehtaa pipoa taas käyttää.

      Poista
  3. Aivan ihanalta kuulostaa...kävin juuri ystäväni kanssa marttojen syystapahtumassa,jossa oli tarjolla vanhan ajan reseptejä...juureksia käytettiin paljon...erilaisia puuroja,oikein hyvää esim ruismarjapuuro,ja kuten olen nyt Jounin kaupan lumoissa,hävikkiruokavinkeillä mennään meilläkin...ihmisten tulisi miettiä tarkemmin ja kuten sinäkin,suunnitella ruokalistaa useammalle päivälle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä vihaan ruokien miettimistä, ja normaalisti jätänkin sen viime tinkaan. Sehän tekee asiasta vain vaikeampaa. Suunnitelmallisuus ruokalistojen suhteen on pitkään ollut ajatuksissa, mutta nyt vasta aion tosissaan sen toteuttaa. Marttojen nettisivuilla on muuten tosi kätevä ruokalistasivusto. Sitä kannattaa käydä kurkkaamassa! Kyllähän niitä reseptejä löytyy netti pullollaan, mutta martoilla on tosi looginen ja näpsäkkä taulukko tähän hommaan.

      Poista
  4. Olen huomannut, että kun viikon ruokalistan suunnittelee etukäteen, jo siitä syntyy suurta säästöä. Ei tule kaupassa ostettua heräteostoksia ja tietää aina etukäteen, mitä on hakemassa. Hermostuin myös siihen, että aivan liian usein vasta kaupassa aloin miettiä, mitä sitä kotona söisi. Mukava lukea myöhemmin täältä, miten teillä kuukausi onnistui :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta! On meilläkin tämän kuun ruokalistalla kalliimpiakin ruokia niin kuin tortillapitsat (pojan toive) ja superhyvä kalakeitto, mutta luulen, että ihan pelkälä suunnittelulla säästää rahaa, vaikkei menekään minnekään makaronilinjalle. Meillä sentään on koirat, joille voi aika paljon hävikkiä syöttää, mutta vähemmällä koirahävikillä päästäisiin, jos miettisi, mitä ruokaa tekee ja mitä mihinkin tarvitsee. Ei tule ostettua mitä sattuu.

      Poista
  5. Minä hain kans jonkin aikaa sitten Clas Ohlsonilta Dymon ja se vaikutti olevan rikki jo heti alkuunsa. Onneksi sitten löysin vian ja osasin korjata itse, toistaiseksi on toiminut. (Ei täydellisesti, mutta välttävästi.) Vika oli, että se ns. alaosa siitä sinisestä (jos sinulla on samaa väriä..) kirjaimenvalintakiekosta oli pyörähtänyt eri tahtiin kuin se ylempi levy. Ääh, en kyllä osaa selittää tätä ollenkaan ja ehkä vika ei ole edes sama, mutta tulipahan mieleen. :)

    /Suvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla taitaa tässä nykyisessä olla just tuo sama vika! Huomasin, kun se alempi sininen kiekko pyörähti alta pois, mutta en tienny, minne suuntaan sitä pitäisi kääntää. Edellinen Dymo meni oikeasti rikki, mutta tämän uuden varmasti saa korjattua, kunhan hoksaa, miten sitä pitää rämplätä. Rasittava vehje.

      Poista
  6. En osaa kertoa hyvää reseptivinkkiä, pakko vain kommentoida, että aivan ihania lasipurkkeja olet löytäny! (Ja sama tapa mulla käydä ihailemassa niitä siivottuja kaappeja 😃)
    T. Helen Mamina-blogista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Kierrätyskeskuksestakin ostettiin kesällä erilaisia lasipurkkeja. Ne on nyt lasivitriinin päällä, kun ei kaappeihin meinaa mahtua.

      Poista
  7. Minun vinkki miettiä etukäteeen muutaman päivän ruoka. Ei tarvi aina hätäillä kaupassa. Sitte mulla on tapana pakastaa pienetkin jämät niin saa sitten kiirepäivinä tehtyä kokin viikkokatsauksia. Ite eläisin puuroilla mutta lapset (10 ja 12) eivät enää niitä kestä, ei edes manna- eikä riisipuuroa :(

    T: Satunnainen lukija Saija (se joka oli todellakin kuukauden suklaalakossa)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Saija!

      Tuo suunnitteluhan tietenkin on tärkein vaihe nuukailussa. Toisarvoista on, mitä ruokia päätyy lopulta tekemään, kunhan ne on ensin miettinyt valmiiksi ennen kauppaan menoa.

      Meillä ruokien pienet jämät menee koirille. Se on ihan hyvä vaihtoehto; eivätpähän mene roskiin. Koirillekaan ei tosin ihan kaikkea voi syöttää, ettei niillä mene maha sekaisin. Mutta olen vähän sitä mieltä, että jos ihmiset söisivät niin kuin koirat niin ihmiset söisivät oikein hyvin ja terveellisesti :)

      Minäkään en tykkää yhtään puuroista. Manna- ja riisipuurot on kyllä hyviä, mutta vesipuurot ei. Puuroista yleensäkin jää kova nälkä. Ohrapuuro oli koulussa tosi hyvää, ja yritinkin sitä jokunen aika sitten tehdä itse. Siitä tuli aivan hirveää. Ei pienintä viitettä kouluaikojen ohrapuuroon.

      Poista
  8. Meillä ollaan pyritty jo kauan siihen, että viikon ruoat ostettaisiin kerralla. Tietenkin jotaikin maitoa joutuu joskus hakemaan lisää, mutta että pääosin ruoat suunnitellaan viikoksi aina eteenpäin. Yks resepti ainakin voisi sopia tähän teemaan.. Nimittäin makkaraperunalaatikko. Resepti löytyy täältä: http://suosikkimakuja.blogspot.fi/2014/09/makkaraperunalaatikko.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maitoa saa kantaa kaupasta selkä vääränä! Ja miten se siltikin voi aina olla loppu! Surkeinta ikinä on, jos vasta aamulla kahvin keittämisen jälkeen huomaa, ettei jääkaapissa ole yhtään maitoa. Kyynel.

      Kiitokset kovasti vinkistä! Minäpä käyn kurkkaamassa tuon reseptin.

      Poista
  9. Noissa purkeissa on ollut pikakahvijauhetta nimeltä Moccona. Mun äidin lempikahvi 80-luvulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! Kiitos kovasti tästä tiedosta! Tyylikkäät lasipurkit on pikakahvipulju laittanut! Tykkään, ettei tuotemerkki näy astiasta.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!