sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Pienen pientä ja oikein suurta



Vaneriaiheiset postaukset jatkuvat. Mitä oli elämä ennen lehtisahaa? Ei yhtään mitään!


Tänään testasin, kuinka tarkkaa jälkeä sahalla saa aikaiseksi. Olisin veikannut, että Peter Pan on liian pieni, mutta eipäs ollutkaan! Tästäkin tulee siis kaulakoru jahka keksin, mistä saa tarpeeksi pieniä silmukkaruuveja.






Samalla kun testasin miniatyyrikuviota, tein myös yhden jättikokoisen työn. Tämä jättibambi on pannunalunen. Annan sen jollekulle joululahjaksi. Sanomattakin lienee selvää, että tänä vuonna joulupaketeista kääriytyy vaneria! Joululahjaongelmat ja kaikki muutkin lahjaongelmat on ikuisiksi ajoiksi ratkaistu! Oikein harmittaa, että olen vuoden mittaan ehtinyt ostaa lahjoja jemmaan.






Ainakin etelässä ja pohjoisessa on jo syyslomat vietetty, mutta täällä Oulussa syyslomaviikko alkoi perjantaina. Me pakkaamme kimpsut, kampsut ja koirat mukaan ja suuntaamme pohjoisen mummolaan. Poika haluaisi mennä junalla, siinä kun on enemmän seikkailua, mutta minä ajattelin lähteä autolla. Yksi syy on se, että tämmöisellä köörillä automatkailu tulee junaa halvemmaksi, vaikka poika matkustaakin ikänsä puolesta ilmaiseksi. Toinen syy on se, että autolla matkatessa pystyn ottamaan sahan mukaan.


Jos maailmankaikkeuden voimat vaatisivat minua juuri nyt tekemään peruuttamattoman valinnan joko ompelukoneen tai lehtisahan välillä, valitsisin ilman muuta sahan.


Edit. Nyt minä kyllä ihan oikeasti lopetan. Piti lopettaa jo aikaisemmin, mutta aina vain menen sahan luo uudestaan ja uudestaan.




Peter Pan sai kaverikseen Helinän. Näistä tulee niin kivoja!





20 kommenttia:

  1. Iiik, Helinä-keiju!!! :DDDD

    Kivaa syyslomaa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihastuin näihin minihahmoihin aivan lopullisesti! Perjantaina jo käytin itse tekemää pupukorua, vaikka se vaneri menikin kiinnitysruuvista hajalle. Näiden kanssa en nyt ota sitä riskiä, vaan kiltisti ja nätisti odotan, että löydän sopivat ruuvit.

      Poista
  2. Niistä tulee tosi ihania! Mie mietin vain että voisko kaulakorun tehdä ilman niitä renkaita...
    Mitä jos vain porais oikein pienellä poranterällä reiän vaneriin? En tiedä onnistuisko se :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Vois toki, mutta kyllä siitä ilmeestä minusta sitten tulis tosi ankea. Ja sittenhän se koru kääntyis käytettäessä väärin päin.

      Kokeilen Helinästä ja Peteristä vielä pienmpää kokoa. Katotaan, saanko sahattua korvikset!

      Poista
  3. Hienoja! Mä ratkaisisin kiinnitysongelman samoin kuin pleksikoruissa (esim. Titimadam) eli poraa pikkuinen reikä (tai kaksi) ja laita siihen sellainen pieni korurengas. Kun nyöri menee korurenkaan eikä reiän läpi, koru ei kääntyile kaulassa. Yhdessä pleksikaulakorussa mulla on taas tosiaan kaksi reikää vähän matkan päässä toisistaan ja ohut nahkanyöri on ihan solmittu noihin reikiin kiinni. Ei todellakaan kääntyile sekään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko sulla kuvaa tuommoisesta kiinnityksestä? Tarkoitatko, että se korurengas tekee reiän niin pieneksi, että naru pysyy paikoillaan? En oikein pysty kuvittelemaan tätä ihan täysin: jos tekisin koruun vain yhden reiän ja laittaisin siitä narun, se koruhan olisi koko ajan sivuttain? Kahdella reiällä se tietysti pysyisi paikoillaan.

      Pleksi on muuten semmoinen materiaali, että sitä täytyy myös päästä kokeilemaan! Varmaankaan tämä sama terä ei käy pleksille, mutta eiköhän niitä teriä kaupasta saa.

      Poista
    2. Käypä vaklaa tuolta: http://titimadam.com/

      Siellä on sekä yhden että kahden reiän ripustusta, ja noissa on kaikissa se korurengas. Ideahan on se että kun sä laitat reikään sen renkaan, niin se renkaan reikä on eri suuntaan kuin korun reikä, eikä se koru silloin mene sivuttain.

      Siinä yhdessä mun korussa ei ole korurenkaita, mut nyöri on suoraan solmittu siististi niihin kahteen ripustusreikään ja katkaistu ko. kohdista. Jos haluat voin ottaa siitä kännykuvan ja yrittää laittaa tänne, jos osaan!

      Poista
    3. Aivan! No nyt ymmärsin! Ajattelin ensin, että se rinkula tulee vain sinne poratun reiän sisälle, sen reiän ympärille. Tuohan ei tosiaan ole ollenkaan paha vaihtoehto! Kiitos vinkistä!

      Poista
  4. Voi mahoton kun tuli hirveä lehtisahakuume!! Siis aivan loistavia joululahjoja! Pannunalusia, lasinalusia, lamppuja, tauluja, koruja, kuusenkoristeita... just tuollanen pöytämalli on hyvä, käsissä pidettävällähän tulee vaan pahalle päälle!( Nimim. yhden peilinkehyksen saattosanoin sahannut..). tuleeko siinä se terä mukana, vai pitääkö ostaa erikseen? Jalka jo kaupan oven välissä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehtisahaa parempaa ei olekaan! Lamppu onkin mulla mielessä; se täytyy ehdottomasti tehdä! Mutta mikä on se seinään kiinnitettävä lamppumekanismi ja mistä niitä saa? Vai pitääkö ostaa joku valmis seinälamppu ja poistaa siitä varjostin?

      Onko sen käsissä pidettävän sahan nimi kuviosaha? Se on varmaan aika surkea. Mihin sitä voi edes käyttää? Tällä lehtisahallakin (niin kuin ihan millä tahansa vempeleellä vapaalla kädellä) on minusta vaikea tehdä symmetrisiä kuvioita, niin ku vaikka ympyrää. Tai suoraa. Suora ja ympyrä on sellaisia, että silmä huomaa heti, jos ne ei ole aivan justiinsa. Ja ilman minkäänlaista vakainta on tosi vaikea saada säntillistä suoraa tai ympyrää.

      Tässä tuli kymmenen terää mukana. Tai en itse asiassa ole katsonut, onko teriä yhteensä 11 (valmiiksi paikalla ollut + kymmenen varaterää). Siis 10 tai 11. Vielä en ole saanut yhtään terää katki :)) Varaterän hinnan katsoin jo ennen koneen ostamista, ja varaterän saa alta neljän euron (oliko 3.50 vai 3.90).

      Poista
  5. Onpas hauska pannunalunen. Koruista nyt puhumattakaan. En yhtään ihmettele, että innoissasi olet :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Aion tehdä näitä nyt oikein työkseni, etenkin kun pääsee mummolaan pois naapureita häiritsemästä :) Kokeilin vielä Peter Panista sellaista miniminimittaista korviskokoa. Se alkaa jo olla aika vaikea; niin pieni pala meinaa koko ajan pudota terän ympärillä olevasta aukosta alas. Mutta ehkä vielä joku päivä sekin onnistuu!

      Poista
  6. Ihana kun joku oikein tosissaan innostuu.
    Minäkin kyllä innostun, kun katson noita aikaansaanoksiasi.
    Blogissani on sinulle haaste, tartu jos sahan äärestä ehdit ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Innostuminen on ihanaa :)

      Minäpä tulen kurkkaamaan! Kiitos jo valmiiksi haasteesta :)

      Poista
  7. Mä voisin sitten olla vaikka sun ensimmäinen asiakas ja ostaa jonkun... Pitää miettiä, keiju vai Peter.
    Huomaatko sulla on ollut saha vasta muutaman päivän ja jälki on noin upeaa . Sinä olet luonnonlahjakkuus, selvästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika riskiä sanoa, että haluaa jonkun vanerijutun, vaikkei ole nähnyt mitään valmista! Melkoinen luotto on!

      Saha on oikeasti tosi helppokäyttöinen, mutta tietenkin kaikessa tekemisessä kaikenlainen harrastaminen aina näkyy. Jos on joskus käyttänyt vaikka ompelukonetta, on helpompi käyttää sahaa ensi kertaa.

      Poista
  8. Ihana tuo pannunalunen. Ja korutki. Piti selata kaikki vanerijutut ja viestittää linkki ystävälle. Ei löydy heiltäkään sahaa, mutta nyt tekis mieli ostaa. Jatkan lukemista, jäin keittiöjuttuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti :) Mukava, että löysit tiesi tänne! Nyt on viime päivät ollut vaneripainotteista, kun innostuin sahailemaan. Jonakin toisena kautena innostun ompelemaan ja kolmantena vaikka kartonkiaskartelemaan :)

      Juuri palasimme syyslomareissusta. Sahailin viikon aikana maltillisesti joka päivä, ja meillä on nyt ihan hirmuinen määrä vanerihahmoja!

      Poista
  9. Kauniita ovat.Paaaaljon kauniimpia kuin ne palapelit joita nuorena ja nättinä opiskelijatyttönä sahailin...
    Missä välissä sä Inspikseen oot menny liittymään??No siinä välissä tietysti kun minä oon luurannu jossain ihan muualla kuin blogimaaailmassa :) Onnee nyt joka tapauksessa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, sullakiko on kokemusta lehtisahasta? Mie kävin yläasteella seiskaluokan puukäsitöissä, ja siellä luokassa oli lehtisaha. En sitä koskaan edes kokeillut, mutta meidän luokalla oli tyttö, joka intoutu sahailemaan erilaisia eläinhahmoja.

      Jokunen aika sitten liityin Inspikseen. En ole pitänyt siitä meteliä. Ajattelin, että kokeilkaamme; pääseehän täältä aina tarpeen tullen poiskin :) Kiitokset onnitteluista :D

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!