perjantai 31. lokakuuta 2014

Ompelujuttuja



Juuri kun sain sahan, vanerit ja sammaleet raivattua olohuoneesta, iski vimmattu ompeluhimo. Joulumyyjäisiä pohtiessani sain toiselta joulumyyjäisiin osallistuvalta käsityöläiseltä viestiä, ja hän tarjosi vuokralle puolikasta omasta myyntipöydästään. Tässä saattaa käydä vielä miten päin vain, mutta minä nyt joka tapauksessa valmistaudun joulumyyjäisiin, jotka joko tapahtuvat tai sitten eivät.


Olohuoneeseen "väliaikaisesti" kannettu pöytä on ollut joka ikinen päivä käytössä. Miten olemmekaan ennen pärjänneet ilman ylimääräistä pöytää olohuoneessa? Kokeilkaapa tekin; ylimääräinen pöytä oudossa paikassa parantaa elämänlaatua huimasti. Ja miten kätevä onkaan leikata kaavoja pöydällä lattian sijasta!






Pitkästä aikaa kankaita leikatessa huomasi heti, että sakset olivat päässeet tylsymään. En oikein ymmärrä, miksi on niin tärkeää pitää kangassakset eri käytössä kuin vaikkapa paperisakset. Kangassaksien täytyy tietysti olla terävät, ja ne tylsyvät herkästi muussa käytössä, mutta eipä se teroittaminenkaan kovin vaivalloista ole. Muutama veto teroittimella, ja taas luistaa.















Nokat, silmämunat ja iirikset on jo leikattu. Nyt leikkailen vartaloita, masuja ja siipiä. Viimeiseksi jätän koipien silittämisen ja leikkaamisen, koska se on inhottavin ja tympein työ.






Sellaista tapahtuu täällä! Täytyy ilmeisesti alistua siihen ymmärrykseen, ettei meillä voi koskaan olla siistiä. Siistiä olisi, jos ei kuunaan leväyttäisi askarteluvehkeitä pitkin poikin, mutta mitäpä sitä sitten tekisi. Istuskelisi sohvalla, sipsuttelisi maton hapsuja ja katselisi, kuinka kynttilän liekki lepattaa.  Outoa se olisi, perin outoa. Sahailuinnostuksen ollessa ylimmillään ehdin jo ajatella, etten koskaan enää viitsi ommella, kun on saha. Mutta nyt kun ompelen, mietin, miten ikinä maltan enää sahailla.


Onpa mukavaa, kun on näin pitkäjaksoinen innostus päällä! Surumielisten Pielisten jälkeen voisin taas palata sahan pariin. Katsotaan, paljonko kuukaudessa ehtii askarrella.


2 kommenttia:

  1. Luovuus on niin ""siisti"", että koti menee ihan mullin mallin :D

    VastaaPoista
  2. Olen todennut, että juuri niiden ihmisten koti pysyykin tiptop kuka ei käytä luovuuttaan kuin korkeintaan kaupasta kantamalla valmiiksi toisten tekemisiä sisustusjuttuja. Itsellä lojuu aina joku projekti milloin missäkin, edellistä tuskin valmiiksi saa kun uutta jo aloittaa :D

    Mulla menee myös tosi sykleissä innostukset. Välillä on ihana kaivaa kuukausia pölyttynyt ompelukone esille ja pistää huristellen, toisinaan istun jokaisen liikenevän hetken neuletyö käsissä. Toisinaan tekee mieli siivota ja toisinaan taas sisustella. On rikkaus nauttia muustakin kuin kynttilän tai maton hapsujen tuijottelusta :)

    -Pappadiippa

    VastaaPoista

Mukava, kun jätit jälkesi!