maanantai 11. elokuuta 2014

Ihan pikkurahalla



Aarteenmetsästys jatkuu! Sinisen maljakon arvoitus ei ole vielä ratkennut, mutta löysin itselleni jo uutta ratkottavaa. Sympaattisen, melko ressukkaisen posliinikauriin yksi jalka on katkennut ja kertaalleen paikoilleen liimattu. Normaalisti moinen puute heittäisi tavaran auttamatta ei-ei -luokkaan, mutta bambin tapauksessa pienet kauneusvirheet eivät haitanneet. On se niin mukavan oloinen tyyppi! Se on varmasti ollut kaikille tuntemilleen ihmisille ja eläimille oikein hyvä kaveri. Kyllä siitä 50 senttiä kannatti maksaa.







Kotiin päästyäni yritin selvitellä kauriin taustoja. Mitään arvokasta posliinia se tuskin on, mutta veikkaisin, että sen juuret juontavat 60-luvulle. Yhden samanlaisen bambin löysin Googlen kuvahaulla, ja lisäksi todella paljon samaa perhettä olevia, eri asennoissa keimailevia lajitovereita.


Onko jollakulla omakohtaisia kokemuksia näistä bambikoristeista? Koskas tällaisia onkaan ollut, ja mistä niitä on aikanaan saanut?


Meillä bambi löysi paikkansa vanhan rulokaapin luota sekalaisen seurakunnan yhteydestä. Värikkäiden maljakoiden lisäksi olen koonnut kaapin päälle erilaisia retrohenkisiä, puisia ja muovisia leluja.








Ja kun kirppiksellä käy, niin aina se vain onnistaa. Olen haksahtanut aivan täysin alla olevan kuvan kaltaisiin, ilomielisiin ja värikkäisiin retrolautasiin. Kahvilautanen on kieltämättä aika vaikea lautasen koko, jos ei kotona ei käytetä kahvikuppeja. 


(Asiasta kolmanteen: olen pohtinut minipienten kahvikuppien syvintä olemusta hyvin paljon viime aikoina. Perinteinen, mummojen suosima minivetoinen kahvikuppihan on todella epäkäytännöllinen, koska siihen ei mahdu lähimainkaan sen vertaa tavaraa kuin pitäisi. Nyt, kun olen asiaa mielessäni tutkaillut, olen päätynyt siihen lopputulokseen, että sellainen desin vetävä nukenkuppi voi jonkun mielestä olla tosi hyvä siksi, että kahvi pysyy aina sopivan lämpöisenä. Ja kun on ryystänyt ensimmäiset  kuppiin mahtuvat kaksi kulausta, voi kahvia taas kaataa lisää. Ja lisää. Ja lisää. Aina se on sopivan lämpöistä, toisin kuin jättikokoisissa kahvimukeissa.)






Kahvikuppien pariksi nämä tassit eivät meillä päädy, koska meillä ei ole yhtään kahvikuppia. (Tai no on yksi. Löysin sen muutama viikko sitten nurmikolta ja otin talteen. En tiedä, mitä sillä tekisin. En voinut sitä hukkaankaan jättää.) Mielessäni kuitenkin kuvittelen pöydän täydeltä erilaisia värikkäitä, iloisia kippoja ja kuppeja. 











Pitäisipä melkein järjestää jonkin sortin kahvikekkerit uuden lautasten kunniaksi. Vietetäänkö ne virtuaalisesti, kaikki yhdessä!



16 kommenttia:

  1. Oi...minun mummolassani oli juuri tuollainen bambi ja monta muutakin ihanuutta. En tiedä miltä ajalta on, mutta ainakin antiikkimessuilla nuo saattoivat olla yllättävän arvokkaitakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä veikkaan, että jonnekin 60-luvun tuntumaan sijoittuvat. Eivät kovin vanhoja siis, mutta jo vähän erityisiä. Olen ihan yllättynyt, että olen nyt niin innostunut näistä koriste-esineistä. Aikaisempi koristeinnostuskausi sijoittunee tuonne ala-asteen puolelle, jolloin keräilin Tiimarin posliinikoristeita :)

      Poista
  2. Voi mikä löytö! Osuisipa bambi-fanin kohdalle samanmoinen. :)

    http://pikku-bambin.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä(kin!) löytyi Pelastusarmeijan kirpparilta. Se on kyllä aivan mahtava paikka! Sieltä löytyy useinkin tällaisia vähän erikoisempia, vanhoja juttuja.

      Toivotaan, että bambit osuvat tosifaninkin kohdalle! :)

      Poista
  3. Ihana kuvio nuissa lautasissa, leipä/leivoslautasina olis aivan bueno! Tuo bambiino muistuttaa tyyliltään mun pikkuista posliinipupua, pohjassa on leima Japan. Ovat keräilykamaa =) Mun puppanalta puutu korvasta kärki, maksoi alle 0,5€ =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä bambissa ei ole mitään leimaa pohjassa. Se bambi, jonka netistä löysin, oli ihan saman mallinen kuin omani, mutta maalaukset olivat pikkuisen erilaiset. Samat värit siis, mutta silmissä iirikset olivat eri kohdissa ja sitä rataa. Voisivatkohan nämä olla käsin maalattuja?

      Aivan varmasti joku näitäkin keräilee, en epäile sitä yhtään. Harmi, että bambin kopara on poikki. Aika hyvään hintaan sait omankin pupusi!

      Poista
  4. Voi, meillä on noita saman tyylin lautasia pino lasten pikku välipaloja varten. Ovat niin suloisia, että niille on ollut suorastaan pakko keksiä käyttöä! Ja tuon sarjan bambit ja bambin kaverit ovat tuttuja lapsuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin, että nämä värikkäät lautaset sopisivat kauttauksessa vaikka lasisten lautasten päälle. Söpöjähän ne kyllä ovat :)

      Poista
  5. Minulta löytyy luultavasti samaan perheeseen kuuluva bambi, se vain katselee eri suuntaan. Silläkin on kerran kinttu katkennut kissojen toimesta, mutta hyvin on pysynyt liimalla kasassa. Maksoin omastani muistaakseni pari, kolme euroa kirpparilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä samanmoisia bambeja näyttää olevan eri asennoissa; jotkut makaamassa ja jotkut eri asennoissa jalkeilla. Mulla harmittais tosi paljon, jos olisin itse katkonut bambin jalan. Nyt, kun se oli jo valmiiksi rikki, ei harmita yhtään. Tosi kätevää! :)

      Poista
  6. Hei! Minun äitini on saanut tällaisen Bambin nuorena lahjaksi veljeltään. Hän on ehkä n. 64-vuotias. Bambilta on korva katkennut ja liimattu. Löysin taannoin lisää bambeja kirppikseltä, yhdellä oli jopa pehmeä häntä, jotain hahtuvaa liimattuna peppuun, vaikutti alkuperäiseltä. Sitten löytyi myös muovisia saman näköisiä pienempiä. Jos löydän vielä tänne takaisin, voin laittaa kuvan, jos siis tähän kommenttikenttään voi laittaa. :) kännykkä ei nyt anna korjata kirjoitusvirheitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin bambilta on jalka poikki ja liimattu. Nämä tämännäköiset koristeet ja lelut alkavat olla jo retroa ja muotia; aina toisinaan niihin törmää netissäkin.

      En oikeastaan tiedä, voiko kommenttikenttään laittaa kuvia, mutta jos voi linkittää, mielelläni näkisin bambit :)

      Poista
  7. Myös minulla on ollut tuon tapainen bambi lapsena. Se oli makuuasennossa ja sillä oli pehmeä häntä, mahdollisesti jotain karvaa. Olen saanut sen kummitädiltä joululahjaksi 60 -luvun puolivälissä, joten oikeassa lienet siinä että nuo ovat 60 -luvun tavaraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä bambeja näkyy nykyään paljon retropiireissä! Tämän posliinisen version lisäksi ainakin sellaisia muovibambeja keräillään.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!