perjantai 16. toukokuuta 2014

Keskeneräistä ompelupöydällä



Sain tänään temppuilleen ompelukoneen takaisin käyttökuntoon, kun veli kävi sitä vilkaisemassa. Kävi ilmi, että käyttämäni puolat ovat erilevyisiä, ja vääränlevyisellä puolalla ommel suttaantuu. Minun pitäisi kuulemma alkaa lukea käyttöohjeita. Manuaali olisi tämän tiedon minulle kertonut.


Ensin oli oikein mukavaa päästä ompelemaan valmiiksi saksittuja kaavoja, mutta mikä huippuluokan ärsytys nyt vellookaan. Kokeilen ensimmäistä kertaa vaatteen kaavoittamista itse, ja sain juuri tuntikausien uurastuksen jälkeen mekon sovitusvalmiiksi. Se on paljon leveämpi kuin olin ajatellut. Sen piti olla siro ja simpsakka, mutta siitä tulikin oikea raskauskolttu.





Keskenhän se vielä on, joten täytyy toivoa, että yön aikana tapahtuu jonkinmoinen erityisihme, ja mekko muuttuu malliltaan semmoiseksi kuin olin sen kuvitellut.


Rasittavaa.


6 kommenttia:

  1. Ihania mekkoja tehtailet! Mää löysin heti omeplu uran alkumetreillä hyvän mekkokaavan,joka istu melle ja sillä samalla ole tehtaillut vaikka minkälaista mekkoa ja tunikaa vain muokkaamalla kaavaa. Oletko nähnyt sellaista kirjaa, kun jokapojankaavakirja - siinä on hyviä kaavan muutosvinkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vain! Tämän punaisen mekon kanssa meillä on nyt mökötyskausi meneillään: se ei sittenkään yön aikana ollut muuttunut timmiksi ja sutjakaksi, vaikka niin odotin.

      Olen nähnyt tuon kaavakirjan (onko se jokatyypin kaavakirja?); minulla on saman sarjan sisustuskirja. Pitääpä lainata tuo joskus kirjastosta ja tarkastelle sitä lähemmin!

      Poista
  2. Mulla on loistava idea ! Sinä - raskaaksi - ensi kesäksi. Jos heti panet töpinäksi, vatsa on iso vasta talvella. Mutta jos tossa vuodenvaihteessa pamahdat ( onpa kaunis sana ), on koltulle käyttöä vuoden päästä.

    Joo, tiedän, multa näitä hyviä ideoita piisaa.

    Voit laittaa myös mekon myyntiin, fb.ssä on äitiysvaatteet osio. Olen varma että saat mekosta suuren summan rahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtava idea! Kiitos tästä loistavasta vinkistä! Ajattelutapasi on mielenkiintoinen; ei olekaan niin, että mekko ei sopisi minulle vaan minä en sovi mekolle. Jatkossa aionkin suhtautua punaiseen mekkoon huomattavasti nöyremmällä asenteella.

      En mie vielä anna periksi. Kursin sen vaikka vyöllä vyötäröltä kasaan.

      Poista
  3. Mä niin tunnistan tuon tunteen! On aatellut, että nyt tulee täydellisen istuva ja sopiva, kerrassaan maailman paras mekko ja kun sovittaa niin pitäisi ottaa sisään tuosta ja tästä, pitentää, lyhentää, muuttaa ja purkaa. Yleensä sen jälkeen työ jää määräämättömäksi ajaksi puolivalmiiden kasaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Miksi eivät voi kertarykäyksellä valmistua? Kaikenlainen sovittaminen ja muokkaaminen on ärsyttävää hommaa. En ymmärrä, miksi tästäkään mallista ei tullut sellainen kesäisen kepeä. Miksi siitä tuli tanttamaisen leveä ja pullukka.

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!